Työnantajaleiri on ankkuroinut itsensä niin lujasti pohjakiviin, että työsopimuskierros ei pääse lähtemään liikkeelle sitten millään.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajaa itse asiassa vielä pienempiä palkankorotuksia, kuin mihin teknologiateollisuuden sopimuksessa päädyttiin. Nollalinjan ohella EK:n päätarkoitus on saada läpi myös ”rakenteellisia uudistuksia”, kuten EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs Ylen A-plus-ohjelmassa totesi. Perustavoiteena EK:lla on siirtää kaikkea sopimista niin paljon yritystasolle kuin suinkin mahdollista.
Nyt on jo selvää, että palkka-ankkurimallia eli korkeintaan puolen prosentin palkankorotuksia tuputtamalla liittokohtaiset neuvottelut eivät etene. Jotakin muuta on keksittävä tai vuoden alussa moni ala on sopimuksettomassa tilassa. Se tietää väistämättä levottomuuden lisääntymistä työmarkkinoilla.
Työnantajaleiri korjaa oman kylvönsä satoa.
Työmarkkinakierroksesta onkin tulossa erittäin hankala ja pitkä.
Työnantajaleiri korjaa nyt oman kylvönsä satoa. Se hautasi suurieleisesti tulopoliittiset sopimukset, mutta ei tarjonnut tilalle muuta kuin tien liittokohtaisiin neuvottelupöytiin. Vientialojen ahdingosta saisivat tilanneista riippumatta kärsiä kaikki alat.
Vaikka varsinaisten tupojen aika olisikin ohi, niin yhteistä sopimista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. SAK:sta on esitetty muun muassa perinteisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun ja liittokierroksen yhdistelmää. Sekään ei käy EK:lle, jossa ei suostuta pohtimaan mitään sellaista mallia, jossa olisi viitteitäkin jonkinlaisesta yleisestä palkkaraamista. Työnantajille käy vain yhden alan sopimuksesta luotu ankkurimalli, jota ei siis saa kutsua palkkaraamiksi tai yleiseksi palkankorotustasoksi.
Kun neuvottelut ovat nyt umpisolmussa, niin ulospääsy edellyttää myös työnantajilta uusia linjauksia.
Totta on, että keskitetyissä ratkaisuissa ei pystytty aina ottamaan huomioon eri alojen toisistaan poikkeavia tilanteita. Niillä pysyttiin kuitenkin luomaan talouteen sellaista vakautta, joka oli eduksi kaikille. Yhteiseen sopimukseen – mutta ei saneluun – on nykyisessä taloustilanteessa tarvetta ehkä enemmän kuin koskaan.
uutiskirje 