Kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimus saa Suomen Akatemialta toiseksi eniten rahaa. 300 miljoonan euron vuosibudjetista 70 miljoona euroa suunnataan humanistiseen ja yhteiskuntaa koskevaan tutkimuksen, joka sisältää myös talous- ja oikeustieteet.
Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtaja Pirjo Hiidenmaan mukaan kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen alueeseen kuuluu kaikkiaan neljätoista tieteenalaa. Sosiaalitieteet saavat eniten.
Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus saavat Akatemialta 300 miljoonasta eurosta eniten. Niiden osuus on 150 miljoonaa.
– Selityksenä on se, että luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus on kallista ja myös se, että sillä alueella on eniten tutkijoita, Hiidenmaan sanoo.
Demokraattisuus vasta toisella sijalla rahanjaossa
Hiidenmaa sanoo, että rahoitusta myönnettäessä tutkimuksen laatu on ensisijainen kriteeri. Demokraattinen rahan jakaminen sijoittuu vasta toiselle sijalle.
– Rahoitusta pyritään antamaan tasapuolisesti miehille ja naisille, koska ei voida olettaa, että toinen tai toinen puoli tekisi parempaa tutkimusta.
Samoin demokraattisuutta koetetaan toteuttaa toissijaisena kriteerinä eri tieteenalojen välillä. Tällöin jonkin tieteenalan aktiivisuus ja tutkijoiden suuri määrä koituvat sen alan hyväksi.
Hiidenmaa valittelee, että Akatemian jaettavat rahat eivät ole kasvaneet samassa mitassa tutkijoiden määrän kasvun kanssa.
Hiidenmaa arvioi, että nykyisistä tohtoreiksi väitelleistä vain noin kymmenen prosenttia voi odottaa sijoittuvansa joskus professorin virkaan.
uutiskirje 