Kotimainen elokuva kohtaa katsojien vastarinnan

Suomalaisten mielikuvat kotimaisesta elokuvasta ovat monenlaisten ennakkoluulojen sävyttämiä.

– Kotimaisen elokuvan ajatellaan olevan epäkiinnostavaa, halpaa ja huonoa, summasi Suomen elokuvasäätiön tuotantoneuvoja Kaisu Isto elokuvaopiskelijoiden järjestämässä Free Cinema -foorumissa tiistaina.

Nuori elokuvantekijä Miika Ullakko kertoi kohdanneensa torjuntaa uusinta elokuvaansa markkinoidessaan vain siksi, että elokuva on kotimainen. ”Ei me katota kotimaisia”, hänelle oli sanottu.

Useimmat kliseet suomalaisesta elokuvasta eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta, tilaisuudessa todettiin. Esimerkiksi viime sodistamme kertovia elokuvia ei tehdä erityisen paljon, vaikka niin usein kuvitellaan.

Rahoitus kasvussa

Iston mukaan suomalaista elokuvaa kaikesta huolimatta katsotaan kohtuullisesti.

– Koko viime vuoden lehdistö löi rumpua, että katsojamäärät romahtavat ja suomalainen elokuva floppaa. Saatiin kuitenkin miljoona katsojaa, vaikka puuttui lastenelokuva ja se yksi iso menestys, Isto sanoi lykkääntyneeseen Mannerheim-elokuvaan viitaten.

Myös kansainvälisillä festivaaleilla on ollut muitakin menestyksiä kuin Aki Kaurismäen ohjaustyöt.

Keskeinen ongelma on Iston mukaan valtion rahoituksen vähäisyys. Suomessa rahoitus on ollut huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Sitä ollaan lisäämässä, ja ensi vuonna päästäneen 27 miljoonaan, joka vastaa muutaman vuoden takaista pohjoismaista tasoa.

Pelkkiä suurprojekteja?

Elokuvatuottaja Markus Selin korosti tuottajien omaa riskiä, joka motivoi tekemään menestyviä elokuvia. Elokuvasäätiön tuki on hänestä liian anteliasta. Normaalisti se on EU-säädösten mukaan enimmillään 50 prosenttia tuotantokustannuksista, mutta poikkeustapauksissa 70 prosenttia.

Iston mukaan poikkeustapaukset merkitsevät elokuvia, jotka eivät tavoita suurta yleisöä, mutta ovat taiteellisesti merkittäviä.

Opiskelijoiden yhtenä huolenaiheena oli, että tuki suuntautuu liiaksi raskaisiin suurprojekteihin, mikä ei suosi aloittelevia nuoria tekijöitä. Iston mukaan elokuvasäätiössä on keskusteltu panostamisesta nopeasti, notkeasti ja pienemmällä rahalla tehtäviin aikalaiselokuviin.

– Niiden tekijät voisivat olla nuoria. Haasteeseen ei ole vielä vahvasti tartuttu.

Tilaisuuden annista kerrotaan lisää Viikkolehdessä 29.1.