Eläketurvakeskus (ETK) heitti eläkekiistassa kylmää vettä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n neuvottelijoiden niskaan. Kiista työurien pidentämisestä on jo kaivannutkin faktatietoa. Varsinkin työnantajapuolella on käyty erityisen kuumana – vai onko kaikki ollut vain neuvottelutaktiikkaa.
EK:n tiukat vaatimukset lienevät joka tapauksessa osa laajempaa offensiivia, ainakaan kaikilla ehdotuksilla ei ole mitään tekemistä työurien pidentämisen kanssa. Enemmänkin taitaa olla kyse siitä, että työnantajaleiri haluaa kylmästi säästää rahaa. EK haluaa jatkaa iltalypsyä, kun se sai viime talvena jo poistettua työnantajien kela-maksun.
Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi viime vuonna 0,4 vuodella 59,8 vuoteen. 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote oli viime vuonna 61,7 vuotta. Eläkkeelle siirrytään entistä vanhempana. Se näkyy ennen muuta vanhemmissa ikäluokissa eli vuonna 2005 sovittu työeläkeuudistus alkaa purra suunnitellulla tavalla. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2007 liki 37 000 ihmistä kävi töissä tai toimi yrittäjänä 63-vuotiaana tai sitä vanhempana.
Kokenut ja työssään jaksava työntekijä on myös yrityksen kannalta tehokas.
EK:n kovan intoilun ymmärtäisi paremmin, jos suomalaiset poistuisivat työelämästä selvästi aikaisemmin, kuin ikätoverit muissa vanhoissa EU:n jäsenmaissa. Tilanne on kuitenkin päinvastoin. Suomi kestää hyvin vertailuissa kilpailijamaiden kanssa. Laskennallisesti suomalaisten työurat ovat 15 EU-maan joukossa kuudenneksi pisimpiä. Kärjessä ovat Ruotsi, Tanska ja Alankomaat. Suomalaisten työurat ovat jopa tasaista vauhtia pidentymässä, toisin kuin viime viikkojen vouhkaamisesta on voinut päätellä.
Työssä olevien ikäluokkien pieneneminen on ongelma, jonka kaikki osapuolet tiedostavat. Yleisesti tarpeesta pidentää työuria vallitsee suuri yksimielisyys. Väkisin se ei tapahdu. Pakko aiheuttaa väistämättä päivänvastaisia vaikutuksia kuin halutaan. Ilman työelämän laadullisia parannuksia on turha kuvitella, että työurat voivat pidentyä loppupäästä.
EK haluaa romuttaa muun muassa osa-aikaeläkkeet, joiden avulla työuria voidaan päin vastoin pidentää. Kai EK:ssakin myönnetään se, että motivoitunut, kokenut ja työssään jaksava työntekijä on myös yrityksen kannalta tehokas. Hiostus taas ei nosta tuottavuutta.
Tästä maailmasta ei ole myöskään vaatimus, että eläkkeelle voisi siirtyä vasta 40 vuoden työuran jälkeen. Se johtaisi entistä suurempaan eriarvoisuuteen eikä toisaalta – Ranskan kokemuksen mukaan – pidentäisi työuria olennaisesti.
uutiskirje 
