Perustuslain muutosta miettineen komitean ympärillä käydyn keskustelun perusteella olisi voinut olettaa, että perustuslakia aiotaan muuttaa vähän perusteellisemmin, kun toimeen kerran on ryhdytty.
Muutosehdotukset, joista myös suurten puolueiden kesken näyttää olevan tulkintaerimielisyyksiä, ovat niin pieniä, että voi kysyä, kannattaako ylipäätään lähteä muuttamaan vasta vähän aikaa sitten uudistettua perustuslakia. Vuoden 2002 perustuslaki on toiminut ainakin kohtuullisesti.
Suurin kädenvääntö on käyty presidentin asemasta. Kun edellisen kerran peruslakia uudistettiin, niin silloin presidentin valtaa kavennettiin ja Suomessakin siirryttiin puoliparlamentaarisesta järjestelmästä kohti täydellistä parlamentarismia. Tällä tiellä oltaisiin voitu jatkaa selkeämmin kuin nyt tapahtuu.
Presidentin suhteellisen vahvoja, varsinkin ulkopoliittisia, valtaoikeuksia on perusteltu sillä, että presidentti saa mandaattinsa suoraan kansalta. Parlamentaarisessa järjestelmässämme valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Jos suora kansanvaali tekee yhdestä ihmisestä jotenkin ylivertaisen, niin olisiko mitenkään mahdollista ryhtyä miettimään vaalilain muuttamista tältä osin?
Jos presidentti-instituutio taas halutaan säilyttää, niin silloin nykyinen perustuslain muotoilu, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, on perusteltu.
Eriävän mielipiteen jättäneen Vasemmistoliiton edustajan Annika Lapintien mielestä mietinnössä esitetään presidentin vallan tosiasiallista riistämistä kieroteitse muuttamalla päätöksentekotapaa eli lähinnä sellaisessa tilanteessa, jossa presidentti on erimielinen valtioneuvoston kanssa.
Pääministerin rooli vahvistuu hieman sitä kautta, että vain pääministeri edustaisi Suomea EU-huippukokouksissa. Sekin tosin vastaa voimassaolevan perustuslain henkeä ja kirjaintakin, sillä perustuslaissa todetaan, että ”valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä”. Nyt muotoilu täsmentyy pääministerin osalta.
Mietintö lähtee lausuntokierrokselle ja kansalaiskeskusteluakin toivotaan. Jos SDP haluaa, kuten puolueen lausumaa voidaan tulkita, kytkeä muutokset vaalijärjestelmän uudistukseen, niin se ei ainakaan helpota käsittelyprosessia.
uutiskirje 
