Kunta-ala nousi toistamiseen palkkajohtajaksi, todetaan Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinakierroksen välitilinpäätöksessä. EK:n työmarkkinajohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan tilanne on pitkän päälle kestämätön.
EK:n mielestä palkankierrosten mittatikuksi tulisi ottaa kansainvälisen kilpailun karaisema vientiteollisuus.
Kuntasektoria lukuun ottamatta muilla aloilla uudet työehtosopimukset ovat ottaneet huomioon talouden taantuman asettamat raamit. Inkeroisen mukaan EK:n omilla sopimusaloillaan harjoittama palkkakoordinaatio on toiminut varsin hyvin.
– Teollisuuden sopimusaloilla palkkamaltti piti hyvin, arvioi Inkeroinen.
Myös valtion ja kirkon virka- ja työehtosopimuksissa on harjoitettu palkkamalttia.
EK asetti viime syksynä palkkakierroksen tavoitteeksi teknologiateollisuuden 0,5 prosentin palkankorotustason. Toisena tavoitteena työnantajakeskusjärjestöllä oli työelämän joustavuuden lisääminen. Molemmissa tavoitteissa on EK:n väliarvion mukaan onnistuttu kohtuullisesti.
Vuosikorotukset 0,6 prosenttia
Teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa uudet sopimukset nostavat palkkatasoa keskimäärin 0,9 prosentilla.
Kunta-alalla vastaava luku on 1,35 prosenttia.
Vuositasolla korotukset lisäävät palkansaajien tuloja 0,6 prosentilla EK:n sopimusaloilla.
Uusien sopimusten piirissä on EK:n sopimusaloilla noin 950 000 palkansaajaa ja noin 86 prosenttia työvoimasta.
Uusien sopimusten keskimääräinen pituus on EK:n tilastojen mukaan 2 vuotta 2 kuukautta ja 23 päivää. Sopimuksiin sisältyy irtisanomismahdollisuus kesken kauden. Palkankorotukset on sovittu yleensä vuodeksi.
Inkeroisen mukaan paikallinen sopiminen on lyönyt itsensä läpi ja vakiintunut tällä sopimuskierroksella. Yrityskohtaisten palkankorotusten piirissä on noin 56 prosenttia palkansaajista.
Sopimuskierroksen pluspuolelle Inkeroinen lukee myös sen, että työnantajat ovat päässeet irti tulopoliittisille sopimuksille ominaisista niin sanotuista sekalinjoista. Palkankorotukset on nyt laskettu prosentteina.
Sekalinja, jossa osa korotuksista lasketaan sentteinä ja euroina, sotki Inkeroisen mukaan palkkasuhteita, ja yrityksissä jouduttiin suorittamaan korjausliikkeitä sopimusten jäljiltä.
Harmillisia työtaisteluita
Työnantajien keskusjärjestö on harmissaan sopimuskierroksen työtaisteluista. 95 prosenttia niistä on Inkeroisen mukaan niin sanotusti laittomia eli on lakkoiltu sopimuksen ollessa voimassa.
EK:n tilastojen mukaan vuonna 2009 oli kaikkiaan 173 työtaistelua, joihin osallistui kaikkiaan noin 16 000 henkilöä. Menetettyjä työpäiviä kertyi kaikkiaan noin 82 000. EK:n havainnon mukaan lakkoilu yltyi viime vuoden loppua kohti.
Taloudellisia menetyksiä työtaisteluista koitui yrityksille EK:n laskelmien mukaan 23 miljoonaa euroa. Se tekee noin 400 000 euroa työtaistelua kohti.
Inkeroisen mielestä seuraamukset laittomista työtaisteluista eivät ole missään suhteessa aiheutettuun taloudelliseen vahinkoon. Lakkosakkoja ammattiliitot maksoivat keskimäärin 4 000 euroa työtaistelua kohti. Ammattiosasto joutuivat pulittamaan keskimäärin 2 000 euroa työtaistelua kohti.
Inkeroisen mielestä työtaistelujen pelisäännöille pitää tehdä jotain. Hänen lääkkeensä on lainsäädännön tiukentaminen ja lakkosakkojen korottaminen.
Inkeroinen panee toivonsa työmarkkinakeskusjärjestöjen työryhmään, jossa perataan työtaistelujen pelisääntöjä. Työryhmän on määrä saada työnsä loppuun ennen kesälomia.
uutiskirje 
