Tutkimus kertoo:
Vuosina 1970–2008 Afrikasta virtasi laittomasti pääomaa ulos varovaisen arvion mukaan 632 miljardia euroa. Luku ei sisällä salakuljetusta.
Todellinen kokonaissumma saattaa nousta jopa 1 332 miljardiin euroon.
Pääomapaon kärkimaat ovat Nigeria (66 mrd euroa), Egypti (52 mrd), Algeria (19 mrd), Marokko (19 mrd) ja Etelä-Afrikka (18 mrd).
Ulos virtaava rahasumma oli vähintään kaksinkertainen Afrikan saamaan kehitysapuun verrattuna.
Laiton rahavirta kasvoi keskimäärin 12 prosenttia vuodessa. (GFI)
Kehitysavun kankkulan kaivoksi epäilty Afrikka on oikeasti maailmantalouden suuri häviäjä. Laiton pääomapako on imenyt sieltä 1970-luvulta lähtien 632–1 332 miljardia euroa, tuore tutkimus paljastaa.
Selvityksen laati Global Financial Integrity (GFI), joka toimii yhdysvaltaisen Center for International Policy -laitoksen alaisuudessa.
”Laittomien pääomavirtojen valtavuus selittää, miksi kehitysapuvetoiset yritykset edistää kehitystä ja vähentää köyhyyttä Afrikassa eivät ole onnistuneet”, arvioidaan raportissa, jonka ovat laatineet GFI:n taloustieteilijät Dev Kar ja Devon Cartwright-Smith.
Tutkimuksen mukaan Afrikan maista laittomasti poistuvat rahasummat vastaavat vähintään tuplasti – ja paikoin kymmenkertaisesti – niiden saamaa kehitysapua. Lisäksi laiton rahavirta kasvoi keskimäärin 12 prosenttia vuodessa.
Laiton pääomapako tarkoittaa varoja, jotka on hankittu, siirretty tai käytetty rikkoen jonkin maan lakeja. Skaala ulottuu veronkierrosta huumekauppaan ja korruptioon.
Pääomapako vähentää verotuloja
Pitkään kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ekonomistina työskennellyt Kar muistuttaa, että Afrikan pienituloisimpien maiden kohdalla pääomapako saattaa olla jopa yli kymmenkertainen kehitysapuun verrattuna.
Kar selittää tutkimusaineiston puutteita sillä, että kalliiden tilastojen tuottaminen on ylivoimaista köyhimmille maille, jotka eivät pysty tarjoamaan edes peruspalveluja kansalaisilleen.
Teollisuusmaiden järjestön OECD:n kehitysapukomitean mukaan Afrikka on viime vuosina saanut 25–30 prosenttia koko maailman kehitysavusta eli alle 30 miljardia euroa vuodessa.
GFI arvioi, että rahaa imetään Afrikasta samalla kaavalla kuin muualla maailmassa:
60–65 prosenttia laittomista pääomavirroista syntyy suuryhtiöiden veronkierrosta, joka tapahtuu muun muassa yritysten sisäistä siirtohinnoittelua vääristelemällä.
30–35 prosenttia menee huumekaupan, salakuljetuksen ja rikollisen toiminnan piikkiin.
Vain 3 prosenttia laittomasta pääomapaosta on lahjuksia ja viranomaisten tekemiä kavalluksia.
”Pääomapako Afrikasta supistaa valuuttavarantoja, kiihdyttää inflaatiota, vähentää verotuloja ja estää investointeja sekä vapaata kauppaa”, tutkimus listaa.
Maailmantalouden varjopuolen pelurit
Kaiken takana ovat maailmantalouden varjopuolella toimivat rahoitusjärjestelmät, kuten veroparatiisit, peiteyritykset ja -säätiöt, nimettömät pankkitilit, hintakikkailut ja rahanpesu.
Kar kytkee pääomapaon kiihtymisen talouskasvuun, joka pääsi Afrikassakin vauhtiin ennen vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä.
– Talouskasvu voi johtua öljyn tai muiden perushyödykkeiden hinnan noususta. Sekin hyöty karkaa maasta ulos, koska taloushallintoa ja laillisuuden valvontaa ei ole kiristetty, Kar sanoo.
Hänen mukaansa talouden liberalisointi on vauhdittanut Afrikan pääomapakoa entisestään.
Afrikan ryöstäminen on mahdollista, koska länsimaiden hallitukset eivät valvo rahavirtojaan.
– Veroparatiisit ja jopa teollisuusmaiden perinteiset pankit ottavat kyselemättä vastaan laittomat rahavirrat kehitysmaista, Kar sanoo.
Tutkimus kertoo:
Vuosina 1970–2008 Afrikasta virtasi laittomasti pääomaa ulos varovaisen arvion mukaan 632 miljardia euroa. Luku ei sisällä salakuljetusta.
Todellinen kokonaissumma saattaa nousta jopa 1 332 miljardiin euroon.
Pääomapaon kärkimaat ovat Nigeria (66 mrd euroa), Egypti (52 mrd), Algeria (19 mrd), Marokko (19 mrd) ja Etelä-Afrikka (18 mrd).
Ulos virtaava rahasumma oli vähintään kaksinkertainen Afrikan saamaan kehitysapuun verrattuna.
Laiton rahavirta kasvoi keskimäärin 12 prosenttia vuodessa. (GFI)
uutiskirje 
