Elintarvikealalle syntyi uusi työehtosopimus vasta lakkojen, työsulun, ministerin määräämän lakon siirron ja valtakunnansovittelijan tekemän neljännen sovintoesityksen jälkeen. Suomen elintarviketyöläisten liiton SEL:n kamppailua sävyttivät työnantajan kutsut avoimeen rikkuruuteen ja kamppailu järjestäytymistä vastaan.
Elintarviketeollisuusliiton keskeinen vaatimus oli uuden työaikamallin saaminen alalle. SEL:n mukaan työnantajan tavoitteena oli mahdollistaa 10-tuntinen työpäivä ja 6-päiväinen työviikko. Uudessa työsopimuksessa ei SEL:n puheenjohtajan Veli-Matti Kuntosen mukaan tätä mahdollisuutta ole.
Liha-alan työaikoja käsitellään perustettavassa työryhmässä. Leipomoalalla on mahdollista työaikojen osalta sopia paikallisesti. Tämä perustuu Vaasan Oy:ssä voimassaolevaan mallin, jonka mukaan joustavuudesta sovitaan vapaaehtoisesti yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken.
”Nostan hattua, kiitän ja kumarran koko jäsenistölle”
Sopimus tehtiin neljäksi vuodeksi. Ensimmäisenä vuotena palkat nousevat 1,5 prosenttia ja seuraavina vuosina teollisuuden yleisen mukaisesti.
Suostumus saatava
Työntekijäpuolen keskeinen vaatimus oli paikallisen sopimisen estäminen johtuen alan surkeasta neuvottelukulttuurista. Työnantajaliiton toimitusjohtajan Heikki Juutisen mukaan nyt kuitenkin otettiin ensiaskeleet alakohtaiseen sopimukseen.
Kuntosen mukaan ensiaskeleet otettiin kuitenkin jo vuosia sitten, jolloin osapuolet sopivat työkokeiluneuvotteluryhmän perustamisesta. Sen pohjalta otettiin vuosi sitten Vaasan Oy:n yksiköissä käyttöön malli, josta nyt on sovittu paranneltu versio.
– Siinä on kysymys mallista, joka edellyttää yksittäisen työntekijän ja pääluottamusmiehen suostumista. Nähtäväksi nyt sitten jää, miten työnantaja käyttäytyy näissä asioissa työpaikoilla. Tämä herätti luonnollisesti meidän valtuustossamme aiheellisia kysymyksiä.
Tiukka äänestys
Valtakunnansovittelija Esa Lonkan sovintoesitys hyväksyttiin SEL:n valtuustossa äänin 17-16. Neuvottelijat suosittivat esityksen hyväksymistä. Edellisellä kerralla neuvottelijat antoivat saman suosituksen, mutta valtuusto käveli heidän ylitseen.
Kuntosen mukaan valtuuston keskustelu oli olosuhteisiin nähden rauhallista. Sovintoesitystä vastustettiin erityisesti leipomoiden taholta ja he saivat solidaarisuussyistä myös tukea muilta aloilta.
Koska äänestys oli näin tiukka, onko siitä vedettävissä johtopäätös, että liiton johto ei nauti luottamusta?
– Täytyy sanoa, että en ole sellaista huomannut. Sopimisen paikka on vaikea näin pitkälle menneessä tilanteessa. Ymmärrettävää kritiikkiä tulee varmasti niiltä, jotka olisivat halunneet jatkaa vääntöä vielä pidemmälle. Toisaalta on kuulunut helpotuksen huokauksia sieltä, missä nähtiin sopiminen tässä vaiheessa tärkeänä.
Lakon jatkumisen ongelmat
Päätös sovintoesityksen hyväksymisestä tuli puolitoista tuntia ennen lähes koko alaa uhkaavan lakon alkamista. Mikäli sovintoesitys olisi hylätty, lakosta olisi tullut todennäköisesti niin pitkä, että sen hyöty olisi ollut kyseenalainen.
Veli-Matti Kuntonen muotoilee asian näin.
– Noin monen sovintoesityksen jälkeen ei ollut mitään takuita siitä, että liikkuminen neuvottelupöydässä, sovittelussa tai sovintolautakunnassa olisi vastannut niitä uhrauksia, joita jäsenistö olisi sen eteen joutunut tekemään.
Hyväksytty neljäs sovintoesitys poikkeaa Kuntosen mukaan kolmannesta hylätystä sovintoesityksestä.
– Olennaisin poikkeama on, että liha-alan työaikakysymykset oli siirretty työryhmään, jossa myös käsitellään alan palkkaryhmittelyn soveltamista. Leipomoalan työaika-asiaan tuli myös tekstiparannuksia.
– Palkankorotusten taso ei ollut vaatimustemme mukainen, mutta kynnyskysymykseksi nousivat kuitenkin palkankorotusten sijaan nämä työaikakysymykset.
Lakkojen pitkät ilmoitusajat
Elintarviketeollisuusliitto ajoi työaikamuutoksia kovin panoksin. Työsulun liitto joutui kuitenkin keskeyttämään sisäisten riitojensa takia. Lisäksi työsulku oli lain vastaisesti suunnattu vain SEL:n jäseniä vastaan, joiden nimet noukittiin laittomasti palkkatiedoista.
Kuntosen mukaan työriidan aikana nousi esiin ilmiöitä, joita koko ay-kentän tulee pohtia.
– Näitä ovat työsulku-asiat eli miten työnantajapuoli ne toteutti. Ne olivat suunnatut järjestäytymistä vastaan,
– Tänä päivänä näkyy hyvin yleisenä ilmiönä se, että työnantajapuoli käyttää laillisten lakkojen ilmoitusaikoja mahdollisten työtaistelutilanteiden etukäteismurtamiseen ja järjestäytymisen vastaiseen toimintaan.
– Tämä on sellainen elementti, joka varmasti pistää jokaisen liiton miettimään, että ovatko laillisen lakon ilmoitusajat liian pitkiä.
Myös valtakunnansovittelijan toiminta lakon siirtämisessä oli SEL:n mielestä perusteeton. Lonka saikin tästä aikamoista kyytiä SAK:n valtuustossa. Pääluottamusmies Veijo Kukkosen mukaan sovittelija istui työnantajan pöydässä.
Taisteltiin yhdessä
SEL:n kaikki viralliset työtaistelutoimet ilmoitettiin laillisessa järjestyksessä. Paikallisesti oli kylläkin spontaaneja ulosmarsseja, jotka olivat seurausta työnantajapuolin rikkuri- tai muusta lakonmurtamistoiminnasta.
Työnantajan seireenilaulut kuuluivat kuitenkin kuuroille korville. Koko lakon aikana rikkureita oli vain muutamia.
– Puheenjohtajana minun täytyy nostaa hattua, kiittää ja kumartaa koko jäsenistölle. Olen ylpeä siitä, millä yhtenäisyydelle asioita hoidettiin ja ajettiin.
– On ihan selvää, että päätöksentekopaikassa on aina sellainen tilanne, että osalla olisi ollut tahtoa käydä vääntöä pidempään ja osa halusi jo vetää viivan. Enemmistö on nyt puhunut ja asiassa ei ole mitään epäselvää.
– SEL:n jäsenistö pystyi torjumaan kymmentuntiset työpäivät ja viisikymmentuntiset työviikot. Tämä siitä huolimatta, että kuinka kovalla tahtotilalla työnantaja niitä haki ja miten paljon voimaa jouduimme käyttämään niiden torjumiseen, sanoo Veli-Matti Kuntonen.
uutiskirje 
