Vasemmistoliiton puoluesihteeriehdokkaat Sirpa Puhakka ja Reko Ravela eivät usko, että heidän kaapeistaan juuri löytyy luurankoja.
Ravela arveli, että tuskin hänen vuoden takainen eronsa puolisosta aiheuttaa skandaaleja.
– Kansalaistottelemattomuudesta olen saanut sakkoja, hän kertoi arvioidessaan mahdollisuutta joutua median maalitauluksi.
– Ja parikymppisenä kritisoinut puoluetta, mutta se kuulunee siihen ikään.
Myöskään Puhakka ei uskonut, että hänen elämästään löytyisi mitään kovin kummoista.
– Tämän kokoisen puolueen puoluesihteerin henkilökohtainen elämä tuskin kiinnostaa mediaa, hän arveli.
Julkisuus aiheuttaa paineita
Puoluesihteeriehdokkaat joutuivat punnitsemaan luurankojaan torstaina Vasemmistoliiton Helsingin piirin järjestämässä puoluesihteeritentissä. Aiemmin ehdokkaat olivat jo tentattavina Oulussa.
Pekka Saarnio esitti kysymyksen, koska arveli keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen toiminnan ja SDP:n uuden puoluesihteerin Mikael Jungnerin roolin rakkauden apostolina muuttavan ylipäätään suhtautumista puoluesihteereihin.
Kolme vuotta puoluesihteerinä toiminut Puhakka totesi julkisuuden paineista, että niitä tehtävään kuitenkin sisältyy.
– Esimerkiksi puolueiden rahasotkujen ollessa pinnalla ei auttanut, vaikka itsellä ja omalla puolueella oli puhtaat paperit, sillä kaikkea liikkuvaa epäiltiin. Se aiheutti paineita, hän sanoi.
– Tilanne on ollut sama, jos epäilyjä jostain asiasta on kohdistunut puolueelle läheisiin ihmisiin.
Puhakka totesi myös, että hallituspuolueiden puoluesihteerit ovat enemmän julkisuudessa kuin opposition sihteerit.
– Ja Jungner on valittu mielikuvasihteeriksi. Se on mahdollista SDP:ssä, jossa on enemmän ihmisiä tekemässä muita töitä.
Puoluekokous maksaa paljon
Ilmapiiriltään leppoisa tentti keräsi parikymmentä kuulijaa. Helsinkiläisille helsinkiläiset ehdokkaat ja kuntapolitiikan toimijat olivat sangen tuttuja ennestään ja eniten keskusteltiinkin siitä, kannattaako puoluekokouskausi lyhentää kolmesta vuodesta kahteen vuoteen.
Puhakalle sopi niin kahden kuin kolmekin vuoden kokousväli, mutta hän muistutti, että kokous maksaa 120 000 euroa ja kehotti vertaamaan hintaa puolueen kuntavaalikampanjaan käyttämään 300 000 euroon.
Ravela totesi, että jos kausi lyhenee, saattaa edessä olla sisäänpäinlämpiävyyden vaara. Hän arveli, että se voitaisiin välttää toiminnallisella sisällöllä.
– Kaksivuotiskausi voisi toimia, jos raskasta byrokratiaa vähennetään.
Puhakka taas muistutti, että byrokratiaa ohjaavat lainsäädäntö ja puolueen säännöt.
Vikaa toimintatavoissa
Puhakan mielestä katsottaessa Vasemmistoliittoa parin vuoden tähtäimellä tärkein haaste on eduskuntavaalit. Pitemmällä tähtäimellä hän piti tärkeänä sitä, että sukupolvenvaihdos puolueessa jatkuu.
– Siihen päästään antamalla nuorille asemia kunnallispolitiikassa ja puolueessa. Myös naisten asemaa on vahvistettava.
Puhakka korosti sitä, että jäsenistö on saatava liikkeelle tekemään raakaa työtä. Lisäksi hän kaipasi vasemmistoliittolaisen itsetunnon vahvistamista.
– Me puolueessa näemme helposti virheet toisissamme.
Ravelan mielestä syy vasemmiston ahdinkoon ei ole ohjelmissa vaan toimintatavoissa.
– Meidän pitää puhua konkreettisella tasolla, kuten 10 euron minimipalkasta. Perustason kontakti vaatii kehittämistä. Sen kautta saadaan uskottavuutta ja kannatusta.
Ravela korosti kansalaisjärjestötaustaansa ja arvioi vahvuudekseen juuri kansalaisjärjestöissä koetellun organisointitaidon.
Osattava toimia myös oppositiossa
Vasemmistoliiton meneminen hallitukseen oli kummankin ehdokkaan mielestä mahdollista, mutta kiinni vaalituloksesta ja hallitusohjelmasta.
– Pitää kuitenkin huolehtia, että puolue pystyy toimimaan niin hallituksessa kuin oppositiossa, Ravela sanoi.
Hänestä oppositiossa ei tarvitse olla rampa. Siitä esimerkki oli Vanhasen eläkepuheista aiheutunut vastareaktio, joka pakotti hallituksen kuuntelemaan oppositiota.
Puhakan mielestä hallitukseen pääsy edellyttää vaalivoittoa Vasemmistoliitolle ja ylipäätään vasemmistopuolueille.
– Meillä on kohtalonyhteys demareiden kanssa. Täytyykin toivottaa myös heille menestystä, hän sanoi.
– Kynnys hallitukseen on korkea, mutta jos sinne ei pyritä valtaa käyttämään, seurauksena on uskottavuuden rapautuminen. Meillä on jo nyt uskottavuusongelma.
Kynnyskysymyksiä hallitukseen menolle ehdokkaat eivät halunnet listata, vaan muistuttivat, että asiasta päättävät eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto.
Ay-liike hallituksen syleilyssä
Postialan varapääluottamusmiehenä Helsingissä toimiva Ravela totesi ammattiyhdistysliikkeestä, että yhteydet siihen ovat tärkeät ja vasemmiston tulee puolustaa sitä, mutta puolueen ja liikkeen tulee toimia erillisinä. Hänestä työelämän kysymykset ovat kuitenkin yhä merkittävämpiä.
– Työnantajapuoli tekee nyt voimakkaita hyökkäyksiä. Työelämän ehtojen puolesta on taisteltava vahvasti, hän sanoi.
Puhakka arveli, että porvarihallitus on syleilemässä ay-liikkeen kuoliaaksi istuttamalla sen edustajia mitä moninaisimmissa työryhmissä.
– Ay-liike on ison haasteen edessä tässä mielessä. Mutta sillä täytyy olla valmiudet toimia myös porvarihallitusten kanssa, hän pohti.
Puhakka muistutti myös ay-liikkeen moninaisuudesta.
– Meille perinteisesti lähin on ollut SAK-lainen ay-liike, mutta on muutakin. Ja SAK:n sisälläkin on laaja kirjo metallista PAMiin tai kuntasektoriin.
Puhakan ja Ravelan yhteishaastattelu julkaistaan 11.6. ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
