Eduskunta teki historiallisen valinnan antaessaan luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Pienestä Suomesta tulee ydinvoiman ja samalla myös ydinjätteen suurvalta. Päätös merkitsee sitä, että Suomen tulevaisuutta rakennetaan nyt pitkälti säteilevien uraaniatomien varassa. Energiateollisuus saa määrätä kehityksen reunaehdot.
Energiateollisuus samoin kuin Elinkeinoelämän keskusliitto EK:kin olivat päätöstä kommentoidessaan ratketa riemusta. Jos EK:ta on uskominen, niin miltei kaikki Suomen ongelmat on nyt kertaheitolla ratkaistu. Uusia työpaikkoja syntyy ja maamme alkaa vaurastua ennennäkemätöntä vauhtia. Lähiaikoina voinemmekin odottaa suoranaista uusien investointien aaltoa – vai tarvitaanko siihen vielä lupa Fortuminkin atomivoimalalle?
Eduskunnan periaatepäätös ei vielä suoraan takaa sitä, että uudet ydinvoimalat joskus myös tuottaisivat sähköä. Olkiluoto 3:n lukuisat ongelmat ovat osoittaneet, että on uskaliasta sitoutua esimerkiksi tiukkaan aikatauluun tai budjettiin. Olkiluodon kolmosvoimala on jo neljä vuotta myöhässä ja budjetin raamit ovat paukkuneet niin suurilla euromäärillä, että niiden hahmottaminen on miltei mahdotonta.
Pienestä Suomesta tulee ydinvoiman ja samalla myös ydinjätteen suurvalta.
Epäselvää on edelleenkin myös se, kuka Olkiluodon kolmosen sotkut lopulta maksaa – jos se nyt joskus valmistuu. Epäillä toki voi, että nämäkin rahat otetaan veronmaksajalta tavalla tai toisella.
Energiateollisuus uskoo, että uusien voimaloiden toimittajat löytyvät parin vuoden sisällä ja jos rakennuslupa heltiää valtioneuvostolta siitä parin vuoden aikana, niin uusi ydinmiilu voisi tuottaa sähköä reilun kymmenen vuoden päästä. Todennäköisempää kuitenkin on, että aikaa kuluu huomattavasti enemmän.
Ydinvoimapäätös – ja varsinkin varsin selkeät äänestysnumerot – oli suuri pettymys kaikille lupia vastustaneille. Eduskunta ei päätöstä tehdessään välittänyt siitä, mikä on kansan enemmistö kanta. Keväällä Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä lisäydinvoimaa kannatti 34 prosenttia vastanneista, mutta enemmistö eli 51 prosenttia oli uusia ydinvoimaloita vastaan.
Ydinvoimaa vastustava kansalaisliike ei kuitenkaan aio luovuttaa. Se uskoo kehityksen kulkevan maailmanlaajuisesti ja myös Euroopassa kohti tilannetta, jossa lähtökohtia ovat energiansäästö, tehokkuus ja uusiutuvat energiamuodot. Nyt Suomi on lukittu vuosikymmeniksi vanhentuneeseen, riskialttiiseen tekniikkaan perustuvaan energiantuotantomuotoon.
lehti 