Unkarin huhtikuun vaaleissa Viktor Orbanin kansallis-konservatiivinen Fidesz puolue voitti suoraan perustuslaillisen enemmistön parlamenttiin. Asiallisesti Unkarista tuli monokratia: Orban voi yksin hallita puolueensa ylivallan turvin.
Vaalivoiton tuoneiden kansallismielisten muutostunnusten tukena Orbanilla on lisäksi äärioikeistolainen, itseään radikaaleiksi nimittävä Jobbik-puolue, jonka puolisotilaalliset osastot yrittivät äsken ryhmittyä uudelleen Unkarin kansalliskaartiksi (Magyar Nemzeti Garda).
Puolassa Donald Tuskin PO:n ja Jaroslaw Kaczynskin PiS:n kahden oikeistopuolueen ylivaltaa tuskin mikään pystyy kyseenalaistamaan ensi vuonna lähestyvissä sejmin vaaleissa.
Kovat teot yleensä herättävät myös kovat vastatoimet.
Uusia tuulia
Slovakian ja Tšekin oikeistohallitusten synty tuottaa politiikan tutkijoille ongelmia. Kummassakin maassa meni touko- ja kesäkuun vaaleissa läpi uusi ilmiö, niin sanonut bisnes- tai marketing-puolueet.
Ne syntyivät vaalien alla ikään kuin tyhjästä, kun julkisuudessa näkyvän henkilön ympärille syntyi mittava mainostus ja taitavasti johdettu mobilisointi. Ne muun muassa valtasivat Facebookin ja muut sosiaaliset verkot – niitä ei tähän mennessä ole juurikaan käytetty politiikan palveluksiin.
Puolueita ei synnyttänyt jäsenkuntien työ. Tšekin uuden populistisen VV-puolueen johtaja tunnusti jo puolittain ministerinä, ettei hän ole vielä edes ehtinyt kirjautua puolueensa jäseneksi.
Uusia puolueita luonnehditaan bisnespiirien poliittisten yritysideoiden toteutuksiksi, jonkinlaisiksi poliittisiksi liiketoimintasuunnitelmiksi. Kaikki takapirut eivät vielä ole selvillä. Ainoa mikä on ilmeistä: rahoitusta riittää.
”Berlusconisaatio” käynnissä
Jotkut puhuvat politiikan yksityistämisestä Italian Silvio Berlusconin tyyliin, toiset rinnastavat kehityksen Venäjän oligarkkien oikeistoon.
Tšekissä TOP-09 eli ”topka” syntyi havelilaisen Habsburg-ruhtinaan Karel Schwarzenbergin ympärille. Schwarzenberg toimi edellisessä oikeistohallituksessa vihreiden listalta nimitettynä ulkoministerinä.
Schwarzenberg – Tshekin ja Itävallan rikkaimpiin kuuluva poliitikko – puuhasi innokkaasti Yhdysvaltain tutkatukikotaa Tšekin maaperälle. Puolueen tärkein mies kuitenkin on uusi-vanha valtiovarainministeri, kristillisistä oikealle loikannut Miroslav Kalousek. Kärkijoukoissa on muitakin USA:n varusteluprojektiin osallistuneita tahoja.
Toinen bisnes-puolue VV otti ikonikseen suositun tv-ohjelman vetäjän Radek Johnin. Varsinainen johtaja, ”puolueen omistaja” on turvabisneksen suurliikemies Vit Barta. Puolueen vetonauloihin kuuluvat neljä nuorta vaaleaverikköä pääsivät puolinakukalentereineen jo Yhdysvaltain arvolehtien julkkispalstoille.
Slovakiassa syntynyt bisnesryhmä Vapaus ja Solidaarisuus (SaS) kohosi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja sen puheenjohtaja, liikemies ja veroteoreetikko Richard Sulik nousi suoraan – vailla kokemusta – parlamentin puhemieheksi.
Heti vaaliyönä puolue alkoi perua vaalilupauksiaan.
Slovakiassa paljastuu uusien marketing-puolueiden lisäominaisuus. Sekä SaS että slovakianunkarilaisten uusi Most-Hid -puolue vetivät omilla listoillaan parlamenttiin kaksi apupuoluetta.
SaS toi neljä Tavalliset ihmiset -liikkeen edustajaa. Vasemmistolaiset tarkkailijat väittävät näiden olevan ohjelmallisesti lähellä Slovakian todellisia äärioikeistolaisia, Marian Kotleban johtamia uusfasisteja. Nämä kuuluvat nyt toiseksi vahvimpaan hallituspuolueeseen täydellisenä poliittisena kysymysmerkkinä.
Bela Bugarin unkarilaisten siivellä parlamenttiin tuli slovakkikonservatiivien OKS, ”0,2 prosentin puolue”, joka edustaa – toisen hallituspuolueen riveissä – hurjimpia uusliberalistisia vaatimuksia. ”Oikeiston talibanit”, rienasi entinen pääministeri Robert Fico.
Uusliberalismi ja sisäinen epävakaus
Tšekin ja Slovakian uusien hallitusten taustat ovat kaukana vakaasta ”keskustaoikeistosta”. Poliittisesti kokemattomat bisnespuolueet voinee pikemminkin luonnehtia oikeistopopulistisiksi.
Kummankin maan johtavat oikeistopuolueet, Tšekin Petr Necasin ODS (kansalaisdemokraattinen puolue) ja Slovakian SKDU-DS (kristillisdemokraattinen unioni) menettivät runsaasti ääniä. Nyt niiden on yritettävä pestä korruptiosyytöksissä tuhrautuneet kilpensä.
Samalla niiden on kilpailtava oikeiston johtajan asemasta uusien, populistisia keinoja kaihtamattomien bisnespuolueiden kanssa.
Tällä hetkellä oikeistopuolueilla on turvallinen matemaattinen enemmistö.
Presidentti Vaclav Klaus varoitti hallitusta nimittäessään, että nyt ei tehdä (oikeistolaista) vallankumousta, ”kuten lähellämme tapahtuu”. Mahdollisesti Klaus tarkoitti Unkaria. Mahdollisesti hän muistutti Kreikan kehityksestä.
Lähikuukaudet ovat herkkää aikaa. Julkaistut hallitusohjelmat lupaavat vastuullista budjettikuria, taistelua korruptiota vastaan ja tiukkojen säästötoimien reformeja.
Uusliberalististen uskonkappaleiden mukaisesti säästäminen kohdistuu vähävaraisimpiin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Sosiaalitukien väärinkäytön kitkeminen on hallitusten ensikokeilujen pääareena.
Nämä toimet voi oikeutetusti tulkita myös rajuksi oikeistolaiseksi hyökkäykseksi sosiaalivaltion viimeisiäkin jäänteitä vastaan.
Nyt kysytään, kauanko kestää kunnes vasemmiston hämminki tasaantuu. Tšekissä ja Slovakiassa sosiaalidemokraattiset puolueet voittivat eniten ääniä. Ne eivät kuitenkaan pystyneet saamaan rinnalleen liittolaisia.
Ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt ovat jo alkaneet valmistautua nousemaan oikeistolaisten ”rikkaiden hallituksen” toimia vastaan. ”Kovat teot, aktiot, yleensä herättävät myös kovat vastatoimet”, kommentoi Pravo lehden kommentaattori Martin Hekrdla.
uutiskirje 
