Kiinan teollisuus- ja informaatioteknologian ministeriö julkaisi sunnuntaina listan kaikkiaan 2 087 tuotantolaitoksesta, joiden on syyskuun viimeiseen päivään mennessä lopetettava toimintansa. Tehtaiden katsotaan käyttävän tuotantoonsa nähden suhteettomasti energiaa.
Ilmoituksen ei uskota jäävän tyhjäksi kirjaimeksi, koska määräyksen toimeenpano aiotaan varmistaa useilla sanktioilla. Tappolistalle joutuneille tehtaille ei enää saa myöntää pankkilainoja eikä vientiluottoja, ei toimilupia eikä jätehuoltosopimuksia. Jos muu ei auta, niiltä katkaistaan sähköt, ministeriö uhkaa.
Tärkeänä pidetään myös sitä, että nyt on kyse täsmällisestä keskustasolta annetusta listasta eikä yleisluontoisesta ohjeesta paikallistasolle. Kiinassa lakien ja asetusten koetinkivi on niiden toimeenpano maakunnallisella ja paikallisella tasolla.
Runsas kolmannes tuomion saaneista tuotantolaitoksista on sementtitehtaita. Lisäksi mukana on runsaasti paperi-, teräs- ja alumiinitehtaita. Kaikkiaan määräys koskee 18 teollisuudenalaa.
”Rautainen käsi”
tarttuu tehottomiin
Kiina on asettanut tavoitteeksi energiatehokkuuden kohentamisen 20 prosentilla tämän vuoden loppuun mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Toisin sanoen tuotettua bruttokansantuotteen yksikköä kohden pitäisi käyttää 20 prosenttia vähemmän energiaa.
Tavoite eteni hyvin neljän ensimmäisen vuoden aikana, jolloin tehokkuus nousi 14,4 prosenttia. Mutta tämän vuoden alussa tapahtui käänne, kun Kiinan talouden kasvuvauhti nousi maailmanlaajuisen taantuman jäljiltä.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä energiatehokkuus heikkeni 3,6 prosenttia. Pääministeri Wen Jiabao julisti toukokuussa, että hallitus tarttuu ”rautaisella kädellä” tilanteen oikaisemiseen.
Viime viikolla valtion taloussuunnittelukomitea ilmoitti määränneensä maakunnat lopettamaan käytännön, jolla ne ovat myyneet sähköä alennettuun hintaan runsaasti energiaa käyttäville teollisuudenaloille kuten alumiinintuotannolle.
Taloutta, strategiaa
ja ilmastopolitiikkaa
Kiinalla riittää vielä töitä energiatehokkuuden parantamisessa, sillä Maailmanpankin arvion mukaan siellä käytetään teollisuudenalasta riippuen 20–100 prosenttia enemmän energiaa tuotantoyksikköä kohden kuin kehittyneissä teollisuusmaissa.
Asialla on taloudellinen, mutta myös strateginen merkitys. Talouden kasvaessa Kiinasta on tullut yhä riippuvaisempi energiantuonnista.
Samalla Kiina on asettanut energiatehokkuuden parantamisen ilmastopolitiikkansa kulmakiveksi. Ennen Kööpenhaminan viime joulukuun ilmastokokousta presidentti Hu Jintao ilmoitti, että Kiina aikoo vuoteen 2020 mennessä leikata 40-45 prosentilla tuotantoyksikköä kohden aiheutettujen kasvihuonekaasujen määrää.
Nykynäkymillä Kiinan kokonaispäästömäärät nousisivat kuitenkin edelleen, koska talouden kasvuennusteet ovat kovat. Samoin liikenne ja kotitalouksien energiankäyttö ovat nopeassa kasvussa.
Maailman suurin
energiankuluttaja
Kansainvälisen energiajärjestö (IEA) arvioi heinäkuussa, että Kiina on ohittanut Yhdysvallat maailman suurimpana energiankuluttajana. Maailman suurimpana hiilidioksidipäästöjen tuottajana se meni Yhdysvaltain ohi jo muutama vuosi sitten. Tähän on syynä erityisesti runsas kivihiilen käyttö.
Alustavien arvioiden mukaan monet nyt tappolistalle joutuneet tehtaat ovat pienenpuoleisia. Mukana on kuitenkin myös maan suurimpien alumiini- ja teräsyhtiöiden tuotantolaitoksia. Maakunnista eniten suljettavia tehtaita on Henanissa ja Shaanxissa.
Paikallistaso on usein pyrkinyt suojelemaan omaa vanhentunuttakin teollisuuttaan, koska monet tehtaat yhä tarjoavat työntekijöilleen palvelut kehdosta hautaan.
Aika on nyt kuitenkin otollinen tehottomimpien tehtaiden sulkemiselle, koska ainakin nuoremmille työntekijöille uuden työpaikan saaminen ei ole vaikeaa suurissa kaupungeissa vallitsevan työvoimapulan vuoksi.
uutiskirje 
