Edunvalvonnan takana on useimmiten ammattiliitto
Suurimmalla osalla EU-maiden työntekijöistä on hänen etujaan valvoja edustaja työpaikallaan, ilmenee työelämää tutkivan Eurofoundin raportista.
Tutkimuksen mukaan 37 prosentissa EU-maiden yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä on työpaikkakohtainen edunvalvonta, ja yli 60 prosenttia työntekijöistä kuuluu sen piiriin.
Suurimmalla osalla on takanaan ammattiliitto, ja ainakin yksi luottamusmiehistä on liiton jäsen. Osassa maista edunvalvonnasta huolehtii yritysneuvosto, jonka valintaan kaikki työntekijät voivat osallistua riippumatta siitä, ovatko he ammattiliiton jäseniä. Myös yritysneuvostoista 84 prosentilla on riveissään ammattiliittojen edustajia.
Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa yli 80 prosenttia työntekijöistä on työpaikkakohtaisen edunvalvonnan piirissä. Sen sijaan esimerkiksi Kreikassa ja Portugalissa työntekijöistä vain alle viidesosalla on työpaikkakohtainen luottamusmies.
Mitä suurempi yritys on, sitä todennäköisemmin sieltä löytyy luottamusmies tai vastaava.
Tietoa ei pihdata pohjoismaissa
Luottamusmiehillä on EU-direktiivissä määrätty oikeus saada tietoa työpaikkaa koskevista asioista, ja yleisesti ottaen tiedon laatu Euroopassa olikin tutkimuksen mukaan hyvä. Noin 85 prosenttia luottamusmiehistä kertoi saavansa vuosittain tietoa yrityksen talous- ja työllisyystilanteesta.
Pohjoismaissa vain yksi kymmenestä luottamusmiehestä ei saanut tietoja edes kerran vuodessa. Tiedon saaminen oli vaikeinta Etelä-Euroopassa.
Palkkaneuvottelut käydään liittotasolla
Tutkimuksen mukaan enemmän kuin kaksi kolmesta EU:n työntekijästä kuuluu kollektiivisten palkkaneuvottelujen piiriin. Kattavimpia ne ovat Suomessa ja Italiassa.
Suomen lisäksi palkkaneuvottelut keskitetään liittotasolle muun muassa Italiassa, Itävallassa ja Portugalissa. Kun julkinen sektori otetaan mukaan, liittotasolla tehtyjen sopimusten määrä kasvaa myös Puolassa ja Saksassa.
Vaikka erilaiset työtaistelutoimet eivät ole epätavallisia Euroopassa, lakot sen sijaan ovat varsin poikkeuksellisia.
Eniten työtaistelutoimenpiteitä käytettiin Kreikassa, Ranskassa, Puolassa ja Italiassa. Suomessa niitä käytettiin vain 10 prosentilla yksityissektorin työpaikoista.
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin tutkimuksessa oli mukana yhteensä kolmekymmentä EU-maata, 27 jäsentä ja 3 ehdokasmaata. Tutkimukseen haastateltiin tammi-toukokuussa 2009 reilua 27 000 johtajaa ja noin 6 500 luottamusmiestä yli kymmenen hengen työpaikoilta.
lehti 