Kova on hinku päästä työväenpuolueeksi, vaikka työväenpuolueiden kannatus laskee kuin lehmän häntä. Mistä tämä ryysis tunkea laskevaan hissiin? Mistä näitä neropatteja oikein tulee?
Perussuomalaiset ovat kuulemma ”työväenpuolue ilman sosialismia”. Timo Soini ei ole ehkä havainnut, että se paikka suomalaisessa puoluekentässä on jo varattu. Demarit ovat tiettävästi jättäneet poliisille tutkintapyynnön identiteettivarkaudesta.
Kokoomuskin on tulossa samalla kupille. Ruotsin kokoomus julistautui jo ”uudeksi työväenpuolueeksi” ja Suomen kokoomus tulee seuramaan perässä.
Onneksi vasemmistoliitto keksi lähteä toiseen suuntaan. Myö ollaan nyt yrittäjien puolue.
Politiikassa liike näyttäisi olevan tärkeintä.
Keskustapuolueen kansanedustajat vaativat pienituloisten verotuksen keventämistä. Mutta ketkä ovat pienituloisia, siinäpä pulma. Siihen on saatu lisävalaistusta poliisitutkinnassa. On paljastunut, että verorahoilla ja nuorten vuokralaisten vuokrarahoilla nuorisoasuntosäätiö on jakanut tukia 100 000 euron verran kepulaisille poliitikoille. Enää ei tarvitse arvuutella ketkä ovat pienituloisia: poliisi sen selvitti. Näytelmästä on jäljellä vain kilpajuoksu: kumpi ehtii ensin tuomitsemaan, oikeuslaitos vai kansa.
Keskustapuolue on havainnut, että köyhät on unohdettu ja nyt politiikassa tarvitaan tekoja pienituloisten avittamiseksi. Tämän järisyttävän havainnon on tehnyt se sama puolue, joka on ollut jykevimmässä vallan kahvassa 7 pitkää (ja vielä pidemmältä tuntuvaa) vuotta. Mistä ihmeestä näitä neropatteja oikein tulee?
Perusdemari Putkonen on edelleen perus, mutta nyt suomalainen sellainen. Muutos ei siis ole suuren suuri ihmiskunnalle, mutta yksilölle kylläkin. Perusdemari lähti Soinin sotilaaksi ilmastomuutosta vastaan. Täytyy toivoa, että hänellä on edes kokki mukanaan.
Perussuomalaisten vaalitunnukseksi on tulossa: ja jälkeeni vedenpaisumus.
Lipponen tulkitsee perusdemari Putkosen lähteneen käpykaartiin. Nyt herää ankara kysymys: voiko ryhtymällä sotilaaksi lähteä käpykaartiin.
Kun sisäpolitiikka on rempallaan, on käännettävä katse ulkopolitiikkaan. Kokoomus on julistanut, ettei Venäjä ole suurvalta. Hyttynen sanoo karhulle: senkin rääpäle.
Mistä näitä neropatteja oikein tulee?
Kansainvälisen politiikan matematiikkaa on meille opettanut Väinö Linna: yhden suhde yhteentoista. ”Entäs kun tulee se yhdestoista.” Saunakilpailun tuloksien perusteella Linnan matematiikka on muuttunut Stubbin yhtälöksi. Suomalainen ja venäläinen menivät saunaa. Venäläinen kannettiin sieltä jalat edellä ja suomalainen pää edellä ulos. Suomi voitti 1-1.
Tämän innoittama kokoomus kirjoittaa kansainvälistä politiikkaa uusiksi. Häkämiehen linja vaihdetaan Stubbin linjaan. Häkämies sanoi: VENÄJÄ, VENÄJÄ, VENÄJÄ ja Stubb: venäjä.
Kokoomuksen näyttävästä ulostulosta on erittäin vaikea löytää Ojalan laskuopilla ja keskitason konspiratiivisen kurssin tiedoilla järjen hiventäkään. Minkälainen maa on suurvalta, jos sitä ei ole maa, jolla ydinasearsenaalia maailman 10-kertaisesti tuhoamisen verran, maailman suurimmat luonnonvarat ja laajin pinta-ala. Venäjän väitetty 3 %:n osuus maailman bkt:stä on tilastoharha, sillä mikäli harmaa ja pimeä talous laskettaisiin mukaan, Venäjän bkt-osuus kasvaisi valtaviin mittoihin.
Kokoomukselta jäi myös huomaamatta, että Venäjä on ehdoton suurvalta itsetunnolla mitattuna. Maa, jolla on ydinase ja kuvittelee olevansa suurvalta, sitä ehdottomasti on. Ainakin kun asiaa katsoo rajan takaa.
Suomettuminen saakoon historian tuomion, mutta tämä anti-suomettumisen äärilaita on pöljyyttä potenssiin kaksi. Eipä ole Vienollakaan sanottavasti politiikan lukutaitoa. Minä – pöljä – kieltäydyin ulkomaisesta työtarjouksesta viime viikolla.
EK sanoo, että yhden prosentin palkankorotukset ovat maltillisia. EK on kuitenkin sitä mieltä, että palkansaajien ostovoiman olisi kehityttävä myönteisesti. EK kertoo myös miten tämä mahdottomalta näyttävä yhtälö ratkaistaan. Laitetaan verot valtion maksettavaksi. Alentamalla verotusta saadaan ostovoima nousemaan, vaikka palkkaratkaisut olisivat ns. ”maltillisia”.
Mistä ihmeestä näitä neropatteja oikein tulee?
uutiskirje 