SAK:n Bergholm: Naiset ovat hyötyneet rakennemuutoksista työyhteiskunnassa

Rakennemuutokset Suomen työyhteiskunnassa ovat SAK:n erikoistutkijan Tapio Bergholmin mielestä suosineet naisia.

– Naisten työllisyys sekä palkka- ja ansiotaso ovat vuodesta 1945 lähtien parantuneet olennaisesti, Bergholm totesi maanantaina Työväen historian ja perinteen tutkimusseuran kaksipäiväisessä kesäseminaarissa Kiljavalla.

Kehitystä ovat Bergholmin mukaan vieneet eteenpäin yhteiskunnan, talouselämän, työmarkkinajärjestelmän ja lainsäädännön muutokset.

Miesten suhteellisen aseman heikennys niin työllisyydessä kuin palkkauksessa ei kuitenkaan tarkoita, että naisten ja miesten tasa–arvo olisi saavutettu, Bergholm muistuttaa.

– Naisten työhön osallistuminen on hieman niukempaa, palkkaus selvästi miehiä huonompaa.

Naisten aseman olennaiseen parantumiseen ovat Bergholmin mukaan vaikuttaneet lainsäädännön muutokset. Hän ottaa esille palkkasäännöstelyn vuonna 1945, kansanterveyslain 1972, päivähoitolain 1973 ja puolisoiden erillisverotukseen siirtymisen vuonna 1976.

– Nämä ratkaisut joko kavensivat miesten ja naisten ansioeroja tai paransivat naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään. Myöhemmät niin sanottua valtiofeminismiä edustavat lait ovat vaikuttaneet vähemmän miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon, kun tarkastellaan työelämää ja ansiotasoa.

Bergholm korostaa, että suurimmat edistysaskeleet työelämän sukupuolijärjestelmän tasa-arvossa on saavutettu, kun ansiotaso ylipäätään on tasoittunut ja taloudellinen ja sosiaalinen tasa-arvo on edistynyt koko yhteiskunnassa.

– Tasa-arvotyön painottuminen naisten aseman parantamiseen on tuonut tuloksia, mutta naisnäkökulman hegemonia sukupuolijärjestelmän tarkasteluissa on johtanut siihen, että miesten työllisyyden rapautumiseen ei ole kiinnitetty riittävää huomiota.

Tämä muutos on hänen mielestään otettava entistä vakavammin huomioon.

– Esimerkiksi segregaation purkamisessa painopisteen tulisi siirtyä naisten saamisesta miesaloille siihen, että naisvaltaisille aloille hakeutuisi enemmän miehiä. Tämä on välttämätöntä, jos yhteiskuntapolitiikan tavoitteena on naisten ja miesten täystyöllisyys, Bergholm sanoi.