Kun koulu alkaa, alkavat opettajien pakkolomat. Tänä syksynä niitä on jo ainakin Mäntsälässä. Kuluvana vuonna 15 kuntaa on ilmoittanut lomauttavansa opettajia osana kunnan säästötoimenpiteitä.
Kun kunta säästää, tehdään henkilöstön kanssa erilaisia sopimuksia. Lomautuksia voidaan välttää esimerkiksi vaihtamalla lomarahoja vapaaseen tai ottamalla palkatonta vapaaehtoista lomaa.
Opettajat ovat kuitenkin olleet ryhmä, joka ei ole näihin suostunut. Siksi heidät on saatettu lomauttaa, vaikka kunnan muu henkilökunta säästyy lomautuksilta. Esimerkiksi Pietarsaaressa lomautus koskee vain koulutointa.
Pakkolomat vaihtelevat 4:stä päivästä 14 päivään. Opetusalalla ne koskevat yleensä kaikkia varhaiskasvattajista eli päiväkotiväestä lähtien.
Opetusalan ammattiliiton asiamies Jarmo Niskanen toteaa aluehallintoviraston tuoneen antamissaan päätöksissä esille, että niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa pakkolomat johtavat laittomaan tilaan.
Parempi vuosi
Vuonna 2009 tilanne oli kouluissa pahempi. Silloin lomauttaneita kuntia oli noin 20 ja lomautettuja opettajia noin 6 000. Nyt 15 kunnan lomautukset koskevat noin 3 000 opettajaa eikä joukossa ole yhtään suurta kaupunkia.
15 tänä vuonna lomauttavan kunnan vastapainoksi on kuitenkin 13 kuntaa, joissa on päätetty, että säästötarpeesta huolimatta henkilöstöä ei lomauteta.
– Lomautukset ovat kaikissa kunnissa rasite työnteon hengelle. Saatuihin säästöihin nähden haitat ovat kohtuuttomia, Niskanen sanoo.
– Sairauspoissaolot lisääntyvät ja työyhteisöjen henki kärsii. Oppilaat kärsivät. Lakia joudutaan väkisinkin oikomaan tavalla tai toisella.
Saatujen säästöjen tuomaa hyötyä erityisesti opetusalalla epäilee myös Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala.
– Kun oppilaita ei voi jättää, joudutaan tekemään järjestelyjä. Säästö voi olla näennäinen, hän sanoo.
Piekkalan mielestä voisikin etsiä muita tehostuskeinoja, vaikka hän ei pidä parin koulupäivän järjestelyä dramaattisena asiana.
– Säästöjä voi hakea esimerkiksi tunneista, joita opettaja ei todellisuudessa pidä. Niitä syntyy työharjoittelujaksojen ja lukioiden koeviikkojen aikana.
Priorisoinnin vaikeus
Niskanen muistuttaa myös siitä, että Suomen muutama vuosi sitten eläessä taloutensa huippuaikaa muutamat kunnat lomauttivat.
– Perusteluja on usein mahdoton ymmärtää ainakaan tilinpäätöstietojen pohjalta. Usein kyseessä on ollut nopea päätös, jota on myöhemmin jouduttu katumaan.
Hänen mielestään kuntien pitäisi uskaltaa priorisoida. Hän priorisoisi koulut.
– Opetuksen tasoa ei ole varaa laskea, sillä sillä rakennetaan tulevaisuutta, hän perustelee.
Piekkala taas toteaa, että on paha mennä arvioimaan, kuka rakentaa mitä.
– Joudutaan pohtimaan, onko olemassa vähemmän tärkeitä kunnallisia tehtäviä, joissa voidaan lomauttaa, ja tärkeämpiä, joissa ei voida lomauttaa.
lehti 