Tulvavedeltä säästyneet pakistanilaiset ovat hukkua maanmiestensä avunpyyntöjen tulvaan. Moni miettii, miten apu menisi varmimmin perille, mutta kaikille on selvää, että ei ainakaan hallituksen kautta.
Tekstiviestit, sähköposti ja tiedotusvälineet patistavat kilpaa pakistanilaisia toimittamaan hätää kärsiville kuivamuonaa, peseytymistarvikkeita, astioita, ruohomattoja ja muuta välttämätöntä.
– En tiedä, mistä aloittaisin näiden ihmisten avustamisen. He ovat menettäneet kaiken: kotinsa, maansa, karjansa ja joskus myös perheensä, pohtii kahden lapsen 35-vuotias äiti Ambreen Siddiqui.
Vaikka pyyntöihin sisältyy ohjeet avun lähettämisestä, Siddiqui ei tiedä, kehen kannattaa luottaa. Hänen mukaansa ei ainakaan pääministeri Yusuf Raza Gilanin perustamaan rahastoon.
Eliitin avustushalusta
ei tihku tietoja
Syvä epäluottamus hallitusta kohtaan tulee vastaan kaikkialla. Sitä ei vähentänyt presidentti Asif Ali Zardarin matkailu Ranskassa ja Britanniassa elokuun alkupuolella katastrofin ollessa pahimmillaan.
– En ole saanut mediasta tietoa, paljonko hallitseva eliitti on sijoittanut avustusrahastoon, joten miten minun voidaan olettaa laittavan rahaa sinne, 75-vuotias Salma Ahmad äkäilee.
Synnytyslääkäri Azra Ahsan katsoo hallituksen myöntäneen itsekin oman epäluotettavuutensa, kun Pakistanin ulkoministeri pyysi Yhdysvalloissa asuvilta pakistanilaisilta apua.
– Hän sanoi, että elleivät he luota hallitukseen, he voivat käyttää mielestään luotettavia kanavia, tilannetta naurettavaksi luonnehtiva Ahsan sanoo.
Armeija kerää
irtopisteitä
– Siviilihallitus reagoi alussa hitaasti, politiikan tutkija Hassan Askari Rizvi arvioi.
Hänen mukaansa armeija sen sijaan toimi tuhotulvassa ripeästi.
– Asevoimilla on organisaatio, koulutusta ja teknisiä taitoa pelastustyöhön ja tuhojen korjaamiseen. Tämä auttaa sitä vahvistamaan asemaansa samaan aikaan, kun siviilien muodostama hallitus on kasvavissa vaikeuksissa, Rizvi sanoo.
Indusjoen tulvissa on kuollut ainakin 1 600 ihmistä ja tuhoista kärsii 20 miljoonaa. Vesi on peittänyt viidenneksen maan pinta-alasta.
Kekseliäisyys kukoistaa
avustusten hankinnassa
Jotkut pakistanilaiset ovat käynnistäneet omia avustusoperaatioitaan. Karachilainen tehtaanomistaja Salim Tabani kuljetti ystäviensä kanssa neljä rekallista ruokaa Khairpurin ja Kashmoren alueelle Sindhin maakunnassa.
– Nyt tiedän, mitä siellä tarvitaan, ja lähden ensi viikolla uuden lastin kanssa, hän sanoo.
Ryhmä nuoria tekstiilisuunnittelun opiskelijoita kerää vanhoja t-paitoja, joista valmistetaan huopia, patjoja ja riippumattoja tulvauhreille.
Eräs taidegalleria järjesti ”hiljaisen taidehuutokaupan”, johon saatiin 88 taiteilijan töitä. Kauppa tuotti yli 100 000 euroa.
Muuan naisryhmä kerää muovipulloja ja täyttää niitä puhtaalla vedellä.
Luoteisessa Peshawarissa asuva 32-vuotias Najiullah Khattak on kerännyt Facebookin kautta lähes 200 000 euroa apua.
– Totta puhuen aioimme muutaman ystävän kanssa kerätä hiukan rahaa Facebookin kautta ja antaa sen jollekin järjestölle, tuloksista hämmästynyt Khattak kertoo.
Hänen mielestään mikään hallitus, korruptoitunut tai ei, ei selviä näin valtavasta katastrofista yksin.
Islamistien
roolista kiistaa
Islamististen järjestöjen osallistuminen avustustyöhön on herättänyt huolta kotimaassa ja ulkomailla.
Sisäministeri Rehman Malik on sanonut, etteivät kielletyt järjestöt saa toimi tulva-alueella.
Esimerkiksi Mumbain vuoden 2008 terrori-iskusta syytetyn järjestön hyväntekeväisyyssiipi Falah-e-Insaniyat -säätiö on aktiivisesti mukana tulvauhrien avustamisessa.
– Järjestön 43 leiriä Khyber Pakhtunkhwan, Sindhin ja Punjabin maakunnissa tarjoavat päivittäin lämpimän aterian 45 000 ihmiselle joka maakunnassa, järjestön puheenjohtaja Hafiz Abdul Rauf kertoo.
– En ymmärrä, mikseivät nämä järjestöt voisi osallistua työhön tällä hädän hetkellä, Etelä-Aasian suurimman ja luotetuimman avustusjärjestön Edhi-säätiön edustaja Faisal Edhi kommentoi.
Ongelmia ei ole, jos avunantaja toimii puolueettomasti ja riippumattomasti, YK:n humanitaarisen avun järjestön tiedottaja Maurizio Giuliano lisää.
uutiskirje 
