Keskusta löi Kuntamarkkinoiden yleisössä olleille kuntajohtajille kovan palan eteen. Puolueelta ei heru lisää valtionosuuksia.
Varapuheenjohtaja Timo Kaunisto kehotti rahoituspulasta kärsiviä kuntia korottamaan veroastettaan vastaamaan palvelutarvetta.
– Monessa kunnassa sinnitellään turhan alhaisella veroprosentilla siihen nähden, mitkä ovat tarpeet, Kaunisto totesi Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa.
Hän otti esimerkiksi kotikuntansa Laitilan, joka nosti äkillisesti veroasteensa 20 prosenttiin ja leikkasi menoja kovalla kädellä.
– Se on vain realismia, hän vinkkasi.
Tiukin vastustus kuntaveron korotukselle tuli Vasemmistoliiton puheenjohtajalta Paavo Arhinmäeltä. Hän muistutti, että puolet kunnista joutui vastikään korottamaan veroastettaan, syrjäseudulla useammin kuin kasvualueilla.
– Kuntaverotuksen kasvaminen on askel kohti tasaveroa. On parempi, että kunnat saavat siivun valtiolle progressiivisesti maksetuista veroista.
Jätevero kunnille jo ensi vuonna
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen katsoi, että kuntaveron korotus on vain yksi keino tasapainottaa kuntien taloutta. Oheen tarvitaan lisää valtionosuuksia ja lisää tulonlähteitä.
– Kuntien tuottoja pitää laajentaa. Esimerkiksi jätehuolto on kuntien vastuulla, joten olisi luontevaa ohjata niille jäteverotuotto jo ensi vuoden budjetista.
Lisää helpotusta toisi Urpilainen mukaan, jos kallis erikoissairaanhoito siirrettäisiin valtion vastuulle. Hän toivoi keskustelua asiasta.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkunen oli paneelissa ainoa, joka ei lupaillut jatkoa kuntien saamalle yhteisövero-osuuden nostolle. Hän kehotti kuntia korottamaan kiinteistöveron lain sallimaan maksimiin. Se lisäisi kuntien tuloja 700 miljoonaa euroa.
Myös vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki paikkaisi kuntien taloutta korottamalla kiinteistöveroa.
– Se on harvoja veroja, jotka kohdistuvat omaisuuteen. Jos kiinteistöveroa nostettaisiin 400 miljoonalla asteittain, se tarkoittaa kymmeniä tuhansia ihmisiä kuntien palkkalistoilla.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Auli Kangasmäki huomautti, että ”isot jutut eivät tuo säästöjä”. Hän piti kiinteistöveroa piilokuntaverona. Rahaa julkisen talouden paikkaamiseen Kangasniemi ottaisi kehitysyhteistyöstä ja Venäjä-yhteistyöstä.
Valtaosa kasvattaisi kuntakokoa
Kuntarakenteen perussuomalaiset ja keskusta jättäisivät nykyiselleen, tosin vapaaehtoisia liitoksia saisi tehdä edelleen. Kokoomus, Vasemmistoliitto ja SDP kasvattaisivat kuntia työssäkäyntialueiden mukaisiksi. Myös Vihreät toivoivat selvästi nykyistä isompia kuntakokonaisuuksia.
SDP:n Urpilainen huomautti, että monet pienet kunnat päättävät suoraan enää kolmasosasta menoistaan palveluiden valuttua kuntayhtymille.
– En kannata pakkoliitoksia, mutta noin kymmenen vuoden päästä meillä on 150–170 kuntaa. Toivon, että kuntamalli rakennettaisiin mahdollisimman selväksi, kansalaisten yhdenvertaisuudenkin takia.
uutiskirje 
