– Demarit tekivät sen itse, kommentoi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki Ruotsin parlamenttivaalien tulosta, jossa punavihreä blokki sosiaalidemokraattisen puolueen johdolla hävisi porvareille.
Hän oli sunnuntaina Tukholmassa vasemmistopuolueen vaalivalvojaisissa seuraamassa ääntenlaskua.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ehti jo STT:lle antamassaan lausunnossa syyttää demareiden häviöstä sitä, että nämä olivat liitossa vasemmistopuolueen kanssa.
– Selkeästi vaalit ratkaisi se, että Ruotsin demarit ovat olleet pitkään hukassa eivätkä ruotsalaiset kokeneet puolueen linjaa uskottavaksi, vaikka varmaan nyt aletaan etsiä syitä muista puolueista. Tulos oli heille huonoin sitten vuoden 1914.
Myös Ruotsin mediaa on syytetty siitä, että se valitsi porvaripuolen. Demareiden Mona Sahlinia kohdeltiin kovemmin kuin kokoomuksen Fredrik Reinfeldtiä.
– Jos puolue menettää viisi prosenttia kannatuksestaan, ei sitä media yksin ratkaise, vaikka huomiolla on merkitystä, Arhinmäki arvioi.
– Demarit saivat kovaa löylytystä, mutta kannattaa huomata myös ruotsidemokraattien kohtelu. Ensin se vaiettiin, sitten vedottiin, että sitä ei äänestettäisi.
Turvallisuushakuista äänestämistä
Kannatustaan Ruotsissa nostivat kokoomus ja sen lisäksi vihreät sekä rasistissävytteinen ruotsidemokraatit, jonka kanssa mikään muu puolue ei aio tehdä yhteistyötä.
Arhinmäki toteaakin, että ruotsidemokraatit ovat jotain, mitä Suomessa ei ole nähty.
– Se on puolue, jossa on ollut flirttailua uusnatsismilla.
– Muut muutokset vaalituloksessa olivat sangen pieniä. Vasemmistopuolueenkin tulos pieneni 0,2 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista, Arhinmäki toteaa.
– Ruotsalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia ja lienevät ajatelleet, että kun itsellä on mennyt kohtuullisen hyvin porvarihallituksen aikana, niin äänestetään kokoomusta.
Vihreiden kannatus on korkein kautta aikojen. Odotukset olivat kuitenkin paljon suuremmat, koska puolueen puheenjohtaja Maria Wetterstrandia on hehkutettu voimakkaasti.
Arhinmäki toteaakin, että Ruotsissa arvioitiin kokoomuksen puheenjohtajan henkilöllä olleen suuri merkitys puolueensa menestykseen. Punavihreän blokin puolella henkilöiden ei katsota ratkaisseen yhtä paljon.
– Wetterstrandkaan ei vetänyt odotusten mukaan.
Vasemmistopuolueen vaalivalvojaisissa Arhinmäki kiinnitti huomiota siihen, että koko punavihreälle blokille hurrattiin.
– Siellä taputettiin myös vihreiden ja sosiaalidemokraattien puheenvuoroille, hän kertoo.
Ruotsidemokraateille vastattiin rasisminvastaisilla lauluilla ja huudoilla. Lars Ohly ei suostunut edes samaan maskeeraushuoneeseen ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin kanssa, kun puoluejohtajien oli aika kerääntyä tv-studioon kommentoimaan vaalitulosta.
Suomeenkin punavihreää yhteistyötä
Arhinmäki on aiemmin esittänyt Suomeenkin nykyistä vahvempaa punavihreää yhteistyötä valtakunnan politiikassa.
– Norjassa ja Islannissa se toimii ja siinä näyttää olevan voimaa myös Tanskassa, hän perustelee ja korostaa, ettei ole missään vaiheessa tarjonnut Ruotsin tapaan toteutettua yhteistä kampanjointia ja vaaliohjelmaa.
– Mutta Suomessa vasemmistolla, demareilla ja vihreillä on samantapaiset ajatukset keskeisissä asioissa, kuten verotuksessa ja työelämän kysymyksissä. Sitä kautta pitäisi pystyä haastamaan puhtaat porvaripuolueet.
Tähän kulunee vielä tovi.
– Niin kauan yhteistyö on hankalaa, kun vihreät tyytyväisinä porvarileirissä hyväksyvät hallituksen linjan ja sen jälkeen lähettelevät tiedotteita siitä, miten linjaa pitäisi korjata. Se on hankalaa myös, jos sosiaalidemokraatit eivät näe, että työväenpuolueiden yhteistyöllä saataisiin aikaan muutosta, vaan hakevat syntipukkeja.
Arhinmäki korostaa, että muutos Suomessa ei lähde liikkeelle kolmesta suurimmasta puolueesta.
– Keskisuurten puolueiden vahvistuminen luo uutta mahdollisuutta, hän sanoo. Keskisuuriin hän laskee vasemmiston ja vihreät.
– Lisäksi näyttää siltä, että Perussuomalaiset ovat tässä ryhmässä vahvasti mukana.
uutiskirje 
