Helsingin tietokeskuksen tiistaina julkistetussa tutkimuksessa seurattiin työikäisten maahanmuuttajien työllistymistä viidentoista vuoden ajan 1990-luvun alusta vuoteen 2007.
Suomeen vuosina 1989–1993 muuttaneiden työmarkkina-asema on parantunut merkittävästi muuttoa seuranneiden yli kymmenen vuoden aikana. Lähtökohdiltaan hyvin erilaisten maahanmuuttajaryhmien väliset erot työllisyydessä eri kansalaisuusryhmien ja sukupuolten väliltä ovat hävinneet.
Maahanmuuttajat työllistyvät siis pitkällä aikavälillä ja onnistuvat näin parantamaan yhteiskunnallista asemaansa merkittävästi. Kehitys on ollut Suomessa vastaavanlainen kuin muualla Euroopassa.
Muutto osui huonoon aikaan
Sen, että vakinaisten töiden löytyminen vie pitkän ajan, selittää osaltaan 1990-luvun alkuvuosiin ja vuosikymmenen vaihteeseen ajoittunut lama ja yleinen heikko työllisyystilanne ”Virallinen Suomi” oli tuolloin hyvin heikosti valmistautunut kohtaamaan nopeasti kasvaneen maahanmuuton.
Suomeen tulleiden pakolaisten sekä paluumuuttajien määrä alkoi lisääntyä juuri silloin, kun työttömyys laman seurauksena nousi ennätyksellisen korkeisiin lukemiin. Monella Suomeen muuttaneella kesti pitkään päästä ensimmäiseen työpaikkaan ja työmarkkinoilta syrjäytymisen kierre saattoi syntyä jo ennen työelämään pääsyä.
Erot kansallisuuksien välillä tasoittuneet
Kansalaisuusryhmien välisten työllisyysasteen erojen seuranta osoitti erityisesti Somaliasta, Irakista, Iranista, Vietnamista ja Afganistanista tulleiden työllisyysasteen nousseen merkittävästi. Näistä maista tulleiden työllisyysasteet olivat nousseet hyvin matalilta lähtötasoilta vuoden 2007 loppuun mennessä samalle tasolle kuin muilla maahanmuuttajaryhmillä.
Työmarkkinoiden etninen lohkoutuminen ei siis ole ollut pysyvää vaan on hävinnyt ajan kanssa, päätellään tutkimuksessa.
Pakolaisilla työhön pääseminen on kestänyt pidemmän aikaa kuin muilla ryhmillä.
Pakolaistaustaisten heikko alku työmarkkinoilla näyttäisi selittyvän ainakin osittain resurssien puutteilla maahanmuuton alkuvaiheissa. Syrjinnän arvioidaan aikaisempien tutkimusten perusteella kohdistuneen voimakkaimmin Afrikasta tulleisiin ja muihin ulkoisesti eniten paikallisesta väestöstä poikkeaviin ryhmiin.
Myönteisempi tulevaisuus
Saavutetut tulokset saavat tutkijat olettamaan, että ne ennustavat myös tulevaisuutta, että myös myöhemmin maahan muuttaneiden työmarkkina-asema paranee selkeästi maassa-asumisvuosien myötä. Työllisyystilastot antavat viitteitä siitä, että 2000-luvulla tulleiden sosioekonominen asema saattaisi vahvistua jopa nopeammin kuin heidän edeltäjillään.
Muilla kuin työperusteisilla maahanmuuttajilla työmarkkina-aseman paraneminen vaatii kuitenkin edelleen aikaa.
Tutkimuksessa seuratuista maahanmuuttajista puolet asuu pääkaupunkiseudulla, jossa maahanmuuttajien työttömyysprosentti on edelleen yli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna.
Kaikista tutkituista 34 000 maahanmuuttajasta 40 prosenttia oli lähtöisin entisistä Neuvostoliiton maista.
uutiskirje 
