Valtaosa saa elantonsa maasta
Pakistanin 184-miljoonaisesta väestöstä yli kaksi kolmasosaa saa elantonsa maataloudesta. Tulvan koettelemista 20 miljoonasta maatalouden parissa elää 70 prosenttia, YK arvioi.
Vesi tärveli viljasadon 1,6 miljoonan hehtaarin alueelta. Pelkästään puuvillantuottajien yhdistys laskee menettäneensä 685 miljoonaa euroa.
Pakistanin hallitus arvioi, että infrastruktuuria, karjaa ja viljaa tuhoutui 3–4,7 miljardin euron arvosta.
Pakistanin talous kasvoi viime vuonna 4,1 prosenttia, mutta kaudella 2010–2011 kasvu jää virallisen ennusteen mukaan 2,5 prosenttiin. (IPS)
Pakistanin tulvatuhojen keskellä pilkahtaa valonsäde: maan pääelinkeino, maatalous, hyötyy yltäkylläisestä kosteudesta.
– Maahan kertyneestä runsaasta kosteudesta ja täysinäisistä padoista tulisi ottaa kaikki irti seuraavalla satokaudella, Pakistanin maataloustutkimusneuvoston (Parc) perustaja Amir Muhammed sanoo.
Hänen mukaansa talviviljat on vielä mahdollista kylvää ajoissa. Sindhin maakunnassa talvivehnän kylvökausi on loka-marraskuussa ja Punjabin sekä Khyber Pakhtunkhwan maakunnissa marras-joulukuussa.
Tiet, sillat, keinokastelujärjestelmät ja voima-asemat ovat raunioina, mutta kylvöjen aloittaminen ei silti ole Muhammedin mielestä mahdotonta.
”Viljelijöillä on merkittävää tietoa ja voimavaroja”, hän uskoo.
”Sato kasvaa viidenneksen”
Pahoin kärsineellä Thattan alueella Sindhissä asuva 32-vuotias viljelijä Shahzad Hussain jakaa käsityksen, että tulvalla oli suotuisiakin vaikutuksia.
– Seuraava satomme on 20 prosenttia edellistä parempi, koska tulva on tuonut runsaasti lietettä pelloille ja kosteutta maaperään, ennustaa Hussain. Hän johtaa Sindhin viljelijöitä ja omistaa 91 hehtaaria maata.
Parasta on Hussainin mukaan suolaantuneen pohjaveden makeutuminen, jonka vaikutus kestää jopa kahdeksan vuotta.
– Lisäksi mangrovet, kalat ja katkaravut kukoistavat.
Taloustieteilijä Haris Gazdar toivoo Pakistanin hallituksen jakavan lupaamansa tukea tulvan koettelemille viljelijöille.
Nyt olisi oikea hetki turvautua esimerkiksi edesmenneen pääministerin Benazir Bhutton nimeä kantavaan elinkeinotukirahastoon, johon on varattu 350 miljoonaa euroa, hän ehdottaa.
– Eräillä alueilla seuraava satokausi tarjoaa jo työtä, mutta toisaalla siihen menee 8–12 kuukautta. Valtion tuki on tarpeen, Gazdar sanoo.
Rahoitus ratkaisee sadon onnistumisen
Pakistanin pankin entinen johtaja Ishrat Hussain muistutti hiljan, että viljelijöiden avuksi voidaan ottaa myös parlamentin hallinnoima köyhyyden lievittämisrahasto.
Maataloustutkija Muhammed yllyttää keskittämään voimat seuraavan sadon onnistumiseen. Se antaisi vauhtia taloudelle muutenkin, koska ”maatalous on suurin toivomme lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä.”
Hän uskoo, että ennätyssatoon on mahdollisuuksia, jos viljelijät saavat ajoissa lainaa hankkiakseen laadukkaat siemenet, kohtuuhintaiset lannoitteet ja dieseliä koneisiinsa.
Muhammed hoputtaa myös toimittamaan karjanrehua tulva-alueille, jotta säästyneet eläimet eivät menehdy nälkään.
Karja- ja meijeriministeriön mukaan eläimiä menetettiin tulvissa 1,2 miljoonaa ja siipikarjaa kuutisen miljoonaa yksilöä.
Valtaosa saa elantonsa maasta
Pakistanin 184-miljoonaisesta väestöstä yli kaksi kolmasosaa saa elantonsa maataloudesta. Tulvan koettelemista 20 miljoonasta maatalouden parissa elää 70 prosenttia, YK arvioi.
Vesi tärveli viljasadon 1,6 miljoonan hehtaarin alueelta. Pelkästään puuvillantuottajien yhdistys laskee menettäneensä 685 miljoonaa euroa.
Pakistanin hallitus arvioi, että infrastruktuuria, karjaa ja viljaa tuhoutui 3–4,7 miljardin euron arvosta.
Pakistanin talous kasvoi viime vuonna 4,1 prosenttia, mutta kaudella 2010–2011 kasvu jää virallisen ennusteen mukaan 2,5 prosenttiin. (IPS)
uutiskirje 