Vasemmistoliiton Birgitta Gran pyörittelee päätään oikeistopuolueiden ruotsiväännöstä. Hän on Hangon sosiaaliasiamies, Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen ja puhuu äidinkielenään ruotsia.
– En ihan ymmärrä, mitä he ajavat, Gran sanoo vihreiden viikonvaihteessa ottamasta kannasta.
– Palvelu ruotsiksi turvattaisiin, mutta muuten kaikki poistettaisiin?
Vihreiden valtuuskunta esitti sunnuntaina, että ruotsin kielen pakollisuudesta joustettaisiin Itä-Suomen kouluissa ja tilalla voitaisiin opettaa venäjää. Ruotsin opetusta pitäisi kuitenkin olla tarjolla ja lähtökohtana olisi, ettei toisen kotimaisen kielen opetuksen pakollisuudesta tule luopua.
Vihreät on lisäksi valmis siihen, että pakollinen virkakielikoe poistetaan, koska se ei takaa ruotsin kielen todellista osaamista. Osaamista tulisi kuitenkin edistää ja kaikissa virkapaikoissa tulisi olla ruotsia osaava virkamies.
Puolueen puheenjohtaja Anni Sinnemäki oli osittain eri mieltä puolueensa valtuuskunnan kanssa.
Sekavasti puolesta tai vastaan
Yhtä sekava oli kokoomuksen vääntö asiasta puoluekokouksen yhteydessä kesäkuussa. Puoluekokous hyväksyi aloitteen, jonka mukaan pakkoruotsin tilalle tulisi vapaasti valittava toinen kieli. Päätös oli kuitenkin ristiriidassa muiden kokouksessa tehtyjen päätösten kanssa.
Granin mielestä kokoomuksen linja on sekavuudessaan looginen.
– Hämmästelen enemmänkin sitä, että RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin hämmästeli kokoomuksesta nousevaa ruotsin kielen vastaisuutta. Minusta se on ihan looginen, koska kokoomus ja ylipäätään oikeisto ajaa ensisijaisesti taloudellista hyötyä kaikilla elämänaloilla.
Tässä ilmapiirissä ruotsin kielen asemasta kutistaminen on helppo ratkaisu.
Myös keskusta äänesti puoluekokouksessaan ruotsin kielen asemasta kouluissa, mutta päätyi kannattamaan sen pitämistä pakollisena aineena. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) kuitenkin ehdotti syyskuun lopulla, että Itä-Suomessa voitaisiin kokeilla venäjän opettamista ruotsin sijaan toisena kielenä.
Gran ihmetteleekin enemmän RKP:nkin logiikkaa, vaikka se hallituspuolueista ainoana on huolissaan ruotsin kielen asemasta.
– Sekin on tukenut hallituksessa tätä ruotsin kielenkin vastaista uusliberalistista talouspolitiikkaa, joka hakee vain taloudellista hyötyä.
Tukea ruotsille vasemmalta
Oppositiosta sekä vasemmisto että SDP seisovat ruotsin kielen tukena. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen syytti sunnuntaina Hufvudstadsbladet-lehdessä keskustaa kielisodan lietsomisesta.
– Syntyi kielitaistelun ilmapiiri, Urpilainen sanoi.
Hänen mukaansa SDP pitää tulevaisuudessakin kiinni pakollisesta ruotsin opetuksesta.
Vasemmistoliitto on perinteisesti ollut kaksikielisyyden takana. Ylen mukaan puheenjohtaja Paavo Arhinmäki pitää tärkeänä, ettei kieliratkaisuilla luoda alueellista eriarvoisuutta. Sen sijaan puheenjohtajat Päivi Räsänen (kd.) ja Timo Soini (ps.) suhtautuivat varovaisen myönteisesti vihreiden avaukseen.
Birgitta Gran muistuttaa, että vasemmiston tuki ruotsinkielisyydelle ei ole sattumaa. Pitkä linja on ollut myönteinen.
– Ei meillä äänestetty puoluekokouksessa tällaisista asioista, vaikka varmasti meidänkin joukossa on niitä, joiden on hankala sietää niin sanottua pakkoruotsia. Vasemmisto on aina puhunut vähemmistöjen, ihmisten erilaisuuden ja sivistyksen puolesta.
Hyvä opiskella kieliä
Gran toteaa, että yllättävän monen suomalaisen historiantuntemus on heikko.
– Moni käsittää Ruotsin herrakansaksi, mutta ruotsinkielinen kansa on ollut samalla lailla herrojen alamaisia kuin suomenkieliset, hän sanoo ja muistuttaa ruotsinkielisten asuneen Suomessa niin kauan, ettei Suomea voi ajatella ilman ruotsinkielisiä.
Venäjän kielen opetusta vastaan Granilla ei ole mitään.
– Ylipäätään kieliä olisi hyvä opiskella enemmän. Ruotsi ja venäjä eivät sulje toisiaan pois.
uutiskirje 
