Peruskoulun tuntijaon uudistus herättää kritiikkiä monella suunnalla. Kun opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä jätti kesän korvilla esityksensä, eriäviä mielipiteitä jätettiin kuusi. Mukana olleista puolueista vain kokoomuksen ja RKP:n edustajat hyväksyivät raportin sellaisenaan.
Raportin keskeisimpiä esityksiä on valinnaisten ja syventävien opintojen lisääminen erityisesti yläkoulussa, mutta myös alakoulussa kolmannelta luokalta alkaen.
– Esitys on hyvin ristiriitainen, mutta siinä painottuu yrittäjyys, ei taide- ja taitoaineet tai yhteiskunta, joita me haluaisimme nostaa esille, sanoo Vasemmistoliittoa eduskunnan sivistysvaliokunnassa edustava puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Arhinmäen mukaan esityksessä on joitakin elementtejä, jotka murentavat kaikille yhteisen peruskoulun ideaa, vaikka valtaosa opetuksesta onkin edelleen kaikille yhteistä.
– Esimerkiksi matematiikkaan halutaan tuoda valinnaisuutta, joka tarkoittaa käytännössä tasokursseja. Tuntijaon mukaan kaikkien pitää jatkossakin opiskella matematiikkaa saman verran, mutta opetusta eriytetään.
– Pitäisi tarkkaan miettiä, miksi olemme Pisa-tutkimuksissa pärjänneet niin hyvin. Se johtuu nimenomaan siitä, että erilaiset oppijat ovat yhdessä opiskelleet samoissa luokissa. Sitä ajatusta ei pidä alkaa murentaa, Arhinmäki painottaa.
Laaja raportti peruskoulusta ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 8.10. Haastateltavina myös emeritusprofessori Kari Uusikylä ja luokanopettaja Mikko Raunio Keravan Kurkelan koulusta.
uutiskirje 
