Työmarkkinakierros myötäillyt EK:n tavoitteita

Syksyn työmarkkinakierroksella sopimukset on tehty jo yli 300 000 palkansaajalle. Neuvotteluja käydään vielä monissa neuvottelupöydissä, kuten rahoitusalalla, kemianteollisuudessa ja ilmailualalla.

Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamien tietojen mukaan keskimääräinen sopimuskausi on yksi vuosi ja kolme kuukautta.

Yleiskorotukset ovat EK:n mukaan pysytelleet yhdessä prosentissa, minkä järjestö asetti korotusten ylärimaksi. Kokonaisuudessaan korotukset ovat olleet keskimäärin puolitoista prosenttia.

Kaikissa sopimuksissa on yrityskohtainen erä ja palkankorotukset ovat valtaosin prosentuaalisia.

Menossa ovat leimallisesti palkkaneuvottelut. Enimmäkseen sovitaan voimassaolevien kolmivuotisten sopimusten toisen vuoden palkoista.

EK:n työmarkkinajohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan neuvottelujen lähtökohdan pitää olla kirkkaasti taloudellisessa tilanteessa.

– Elämme syvän talouskriisin jälkeistä aikaa. Ennätysmäinen romahdus on takana ja menossa on kasvuvaihe. Talouden kuvassa on kuitenkin runsaasti epävarmuustekijöitä.

Inkeroisen mukaan uutta käännettä huonoon suuntaan ei voi sulkea pois laskuista.

– Tilanne on neuvottelijoille hankala. Tehdyt ratkaisut istuvat kuitenkin aika hyvin taloustilanteeseen.

Työtaisteluja ei ole suuresti ollut ja uhkiakin melko vähän. Puuliiton rajoitettu työtaistelu mekaanisessa metsäteollisuudessa oli viikon mittainen. Ilmailualan unionin RTG Ground Handlingin vuokratyövoiman käyttöä koskeva työtaistelu jäi päivän mittaiseksi.

– Toistaiseksi tämä on mennyt aika hyvin.

Inkeroinen pitää tärkeänä, että kaikissa tehdyissä sopimuksissa on yrityskohtaisesti jaettava erä.

Jatkumoa viime vuodelle

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan sopimuskierroksen tähänastisessa korotustasossa heijastuu kunkin alan tilanne.

– Tämän syksyn sopiminen on jatkumoa viime vuoden sopimuksille. Nyt neuvotellaan ennen kaikkea palkoista.

Lylyn mielestä EK:n palkka-ankkuri on vaikuttanut sopimusneuvotteluihin häiritsevästi. Kovin hyvin se ei Lylyn mielestä ole pitänyt.

– EK:n palkka-ankkuri kyllä ohjaa työnantajapuolen käyttäytymistä neuvottelupöydässä. Se ei taida kuitenkaan pitää tälläkään kierroksella, kuten ei pitänyt viime kierroksellakaan.

Paikallisesti sovittava palkkaerä on vakiintunut sopimuksiin ja laajentunut nyt entisestään.

Lyly pitää merkittävänä, että paikalliselle sopimiselle on asetettu selkeitä rajoitteita ja sitä on ohjeistettu. Kokemuksen karttuessa paikallisten neuvottelujen tasapainoa palkansaajan kannalta on pyritty parantamaan, Lyly arvioi.

Sopimuskierroksen rauhallisuus ei ole Lylyä yllättänyt. Sen on hänen mukaansa tyypillistä, kun neuvotellaan pelkistä palkoista.

– Painostustoimet tulevat mukaan kuvaan, kun neuvottelupöydässä on esillä laajempia asioita palkkojen lisäksi.

Palkankorotukset tuplaantuneet

STTK:n edunvalvontajohtajan Markku Salomaan mukaan syksyn sopimukset ovat syntyneet melko helposti. Pientä väreilyä on neuvottelujen yhteydessä esiintynyt, mutta isompia levottomuuksia ei.

Salomaan mukaan yksi selittäjä on talouden tilanne. Se on parempi kuin vuosi sitten ja palkankorotukset ovat tuplaantuneet.

STTK:n kentässä on Salomaan mukaan syntynyt kahdenlaisia sopimuksia. Yksi on teknologiateollisuuden malli sellaisena kuin Toimihenkilöunioni sitä toteuttaa.

Toinen malli on vakuutusalalla ja rahoitusalalla sovellettava palkkakeskustelumalli. Vakuutusala on sopimuksensa jo tehnyt ja pankkiala neuvottelee yhä.

EK:n asettaman palkka-ankkurin kohtaloksi Salomaa ennustaa samaa kuin viime kerralla. Mitä edemmäs aika kuluu, sen vähemmän ankkurista on malliksi.

– Lähellä teknologiateollisuuden sopimusta korotukset ovat pysyneet aika hyvin nipussa. Kunhan tullaan ensi vuoteen, toimitaan varmaankin sen hetkisen tilanteen mukaan.

Palkka-ankkuri on Salomaan mukaan ongelmallinen senkin vuoksi, että työmarkkinoilla on menossa tavallaan jatkuva liitokierros. esimerkiksi puoli vuotta aikaisemmin asetetut ankkurit eivät päde.