Seuraavalla vaalikaudella on tehtävä merkittävä verouudistus, joka lisää verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta eli verojen määräytymistä veronmaksukyvyn mukaan, SAK esittää. Se julkisti verotavoitteensa tiistaina Helsingissä.
– Pieni- ja keskituloisten ansioverotusta ei pidä kiristää, mutta julkisten palvelujen taso on säilytettävä. Verotuloja voidaan lisätä kasvattamalla pääomatuloverotusta ja muuttamalla osinkoverotus progressiiviseksi. Eli ne joilla on veronmaksukykyä, voivat osallistua yhteisiin talkoisiin nykyistä enemmän, sanoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
SAK:n verolinjausta esitellyt ekonomisti Helena Pentti painotti, että nyt tarvitaan verouudistusta, joka lisää valtion tuloja heikentämättä työllisyyttä ja talouskasvua.
Työllisyyssyistä ansiotulojen verotuksen yleistä kiristämistä tulisi SAK:n mukaan välttää erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Työtulojen verotuksen progressiota voidaan kuitenkin kasvattaa lisäämällä valtion tuloveroasteikkoon uusi porras 150 000 euron kohdalle. Palkansaajien pakollisten maksujen kuten työeläkemaksun nousu on kompensoitava verotuksessa.
Asuntolainojen korot harkintaan
Verotukien käytön perusteet pitää SAK:n mukaan arvioida nykyistä paremmin. Järjestö ei kierrä ottamasta kantaa kuumaan perunaan eli asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuteen. Sitä pitäisi ainakin harkita rajattavaksi ja kohdennettavaksi paremmin.
– Tästä olisi keskusteltava, koska omistusasuminen ja vuokra-asuminen eivät ole tukiin nähden tasavertaisessa asemassa, Lyly muistuttaa.
SAK:n esittää myös kotitalousvähennyksen supistamista. Pääekonomisti Olli Koski perustelee tätä sillä, että vähennys toimi hyvin rakentamisen lamassa ja siksi sitä olisi myös säästettävä tulevaisuutta varten.
SAK:n mielestä työtulovähennykseen voitaisiin tehdä parannus porrastamalla sen suuruutta huollettavien lasten lukumäärän perusteella. Tämä kannustaisi lasten vanhempia työntekoon.
Yhteisöveroa ei saa alentaa
Yhteisöverossa SAK ei näe alentamistarvetta. Suomen on oltava yrityksille houkutteleva sijaintipaikka, ja yritysverokanta on nykyiseen tapaan pidettävä kilpailukykyisenä muihin vanhoihin EU-maihin nähden. Aloittamalla aggressiivisen verokilpailun Suomi kuitenkin todennäköisesti vain menettäisi verotuloja saavuttamatta merkittävää hyötyä.
Ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi on SAK:n mielestä estettävä muuttamalla osinkoverotus progressiiviseksi. Osinkoveroa on lisäksi kiristettävä, ja se on sovitettava yhteen ansiotuloverotuksen kanssa.
Myös varallisuuden verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi. Kiinteistöveron rajoja voidaan nostaa ja sen veropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Pienituloisten kiinteistöveroa on kuitenkin välttämätöntä huojentaa, jotta kohtuuttomuuksilta vältytään. Perintöverotus on säilytettävä oikeudenmukaisuutta parantavana verona ja yritysvarallisuuden nykyisiä huojennuksia on karsittava.
Verotuloja hyvinvointiin
SAK:n verolinjausten lähtökohtana on työllisyyttä tukevan uudistuksen avulla kerätä riittävästi verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. Tehdyt esitykset lisäisivät verotuloja vuosittain vajaat 500 miljoonaa euroa.
Suurimmat tulot SAK on laskenut saatavan pääomatuloverotuksen kiristämisestä, joka kuitenkin menisi sosiaalitupossa sovitun palkansaajien työeläkemaksun kompensoimiseen. Kiinteistöveron nostaminen toisi 250 miljoonaa euroa ja Windfall-voittojen vero 200 miljoonaa euroa.
Hetemäen verotyöryhmän esityksestä poiketen SAK suhtautuu varauksella siirtää verotuksen painopistettä välillisiin veroihin. Jos kulutusveroja kuitenkin kiristetään, on se hyvitettävä pienipalkkaisille työntekijöille tuloverotusta alentamalla.
SAK:n varapuheenjohtajan Matti Huutolan mukaan nyt ei kuitenkaan ole tarvetta järeisiin veromuutoksiin.
– Päälinjat ovat kestäviä, suurin ongelma liittyy verotuksen oikeudenmukaisuuteen. Suomessa kaivataan tällä hetkellä pitkän tähtäimen maltillisuutta, Huutola painottaa.
lehti 