Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa toteuttamasta ICCS-tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui viime vuoden keväällä Suomessa 2 207 peruskoulun kahdeksannen luokan oppilasta 176 koulusta.
ICCS on kansainvälinen 38 maan nuorten yhteiskunnallista osaamista, osallistumista ja asenteita selvittävä tutkimus. Tutkimuksen ensitulokset julkistettiin viime kesänä ja nyt on sunnuntaina vietettävän YK-päivän merkeissä tehty joitain lisäanalyysejä.
Peruskoulun kahdeksasluokkalaisista 21 prosenttia luottaa YK:hon täysin ja 60 prosenttia melko paljon. Kymmenen viime vuoden aikana nuorten luottamus YK:hon on hieman lisääntynyt. Tytöt ovat jonkin verran luottavaisempia kuin pojat.
Suomessa yhteiskunnallisiin instituutioihin on totuttu yleensäkin luottamaan – joskus suorastaan sokeasti.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuorten luottamus on kovaa. Suomalaisnuoret suhtautuvat verrattain luottavaisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin yleensäkin. Luottavaisimmin nuoremme suhtautuvat puolustusvoimiin ja poliisiin.
– Suomessa yhteiskunnallisiin instituutioihin on totuttu yleensäkin luottamaan – joskus suorastaan sokeasti – ja tämä näkyy myös nuorten asenteissa, kertoo tutkija Annikka Suoninen Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.
Aktiivisuus jää vähäiseksi
Peruskoulun kahdeksasluokkalaiset luottavat yhteiskunnan toimijoihin ja heidän yhteiskunnalliset tietonsa ovat vertailumaiden parhaat. Professori Pekka Kuparin mukaan siitä huolimatta he eivät ole kiinnostuneita politiikasta tai yhteiskunnallisista asioista.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuoret jäivät yhteiskunnallisessa kiinnostuksessa hännille ruotsalaisten, belgialaisten, slovenialaisten ja norjalaisten kanssa. Yhteiskunnallisesti aktiivisimpia olivat vähiten kehittyneiden Latinalaisen Amerikan ja Aasian maiden nuoret, kun taas korkean elintason eurooppalaismaissa nuoriso näyttäytyi yhteiskunnallisesti varsin passiivisena.
Nuoret tehty passiivisiksi
Suomalaisnuorten poliittinen passiivisuus ei ole mikään vahinko, vaan pitkäjänteisen ja määrätietoisen, mutta samalla hyvin salaisen vaikuttamistyön tulos. Asiaa selvittänyt Jyväskylän yliopiston dosentti Sakari Suutarinen kertoi jo viime keväänä Kansan Uutisten Viikkolehdessä, kuinka Suomen teollisuuden keskusliiton (STK) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) taistelu- ja vaikuttamisorganisaatioksi luonnehdittu Vapaan koulutuksen tukisäätiö organisoi tätä työtä.
Vapaan koulutuksen tukisäätiö syntyi vasemmistolaisella 1970-luvulla estämään ”mahdollisen vallankumouksen koululaitoksessa”. Toiminnan keskeiseksi päämääräksi linjattiin vasemmistolaisen opetushallinnon johdon ja sen virkamieskunnan edustaman koulutuspolitiikan vastustaminen.
Säätiön toiminnan tuloksena Suomen kouluissa päädyttiin muista maista poiketen malliin, jossa nuorille ei mahdollisteta sen enempää tutustumista vaikuttamiseen kuin vaikutusmahdollisuuksiinkaan. Demokratia- ja kansalaiskasvatuksen väheksyminen näkyy Suutarisen mielestä niin koulun tuntijaossa kuin opetussisällöissä.
uutiskirje 
