Ympäristönsuojelu kiistanalaista Brasilian Amazoniassa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Ympäristönsuojelu ei innosta kaikkia Brasilian Amazonian länsilaidalla. Moni näkee sen kehityksen ja paremman elintason esteenä.

Brasilian presidentinvaalien vihreän ehdokkaan äänisaalis jäi vaatimattomaksi hänen kotiosavaltiossaan Acressa, vaikka Amazonian luoteiskolkka on ympäristöliikkeelle tärkeää aluetta.

Lokakuun alun vaaleissa ehdolla ollut Marina Silva toimi työväenpuolueen hallituksen ympäristöministerinä 2003–2008, mutta erosi Amazonian suojelusta syntyneiden erimielisyyksien vuoksi. Hän loikkasi vihreisiin 2009.

Silva sai Acressa noin 24 prosentin ääniosuuden, kun pääkaupunki Brasiliassa häntä kannatti 42 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 19 prosenttia äänestäjistä.

Silva putosi presidentinvaalien toiselta kierrokselta, joka pidetään 31. lokakuuta.

Kalastus vaikeutunut

Acressa monet kalastajat ja talonpojat kokevat ympäristömääräysten haittaavan elinkeinoaan.

– Matka kalavesien äärelle kestää nyt viikon, Sena Madureirassa asuva kalastaja Giancarlos Vieira da Silva, 32, valittaa.

Purusjoki virtaa lähellä, mutta kalastamisen estää jokivarteen perustettu 133 000 hehtaarin suojelualue, Arapixin keräilyreservaatti.

Kalansaaliit ovat kutistuneet, kun troolit jouduttiin vaihtamaan tehottomampiin pyydyksiin.

Lisäksi tietyt lajit ovat marraskuulta maaliskuulle pyyntikiellossa, mistä valtio maksaa kalastajille pientä korvausta.

– Ympäristöviranomaiset rankaisevat meitä, Vieira da Silva tulkitsee. Hän oppi ammatin leskiäidiltään, joka myös kalastaa edelleen.

– Meitä ei kuultu, kun Arapixin suojelualue perustettiin 2006, mutta saamme kärsiä seuraukset, kalastajien puheenjohtaja Valdir Martins vahvistaa.

Chico Mendesin perintöä

Keräilyreservaateissa vaalitaan luontoa ja perinteisiä elinkeinoja. Kuminkerääjät hankkivat elantonsa lypsämällä kumipuista kautsua luonnonkumin raaka-aineeksi tai keräämällä esimerkiksi pähkinöitä ja luonnonhunajaa.

Myös vaatimaton maanviljely on sallittua Arapixissa, jossa elää noin 300 perhettä.

Keräilyreservaattien isänä pidetään Brasilian kuminkerääjien puheenjohtajaa Chico Mendesiä, joka murhattiin 1988. Hän kamppaili Acren metsien puolesta rinnallaan nyt presidentiksi pyrkinyt Marina Silva, joka itsekin syntyi kuminkerääjän perheeseen.

Kiistelty etanolitehdas

Silvan ministeriaikaa ei muisteta hyvällä myöskään Capixabassa, koska hän lopetti etanolituotannon, Madalena de Lima, 50, kertoo.

1980-luvulla perustettu tehdas valmisti etanolia sokeriruo’osta. Se työllisti suoraan 400 ja epäsuorasti 3 000 henkeä.

Todellisuudessa Silvalla ei ollut osuutta tehtaan sulkemiseen 2007. Siitä päätti syyttäjänvirasto suojellakseen alueen arkeologisia kohteita laajenevilta sokeriruokoviljelmiltä. Kiistat on nyt ratkaistu, ja tehdas käynnistyi uudelleen syyskuussa.

Silva kyllä halusi estää sademetsien vaihtumisen ruokopeltoihin. Se koettiin seudulla edistyksen jarruttamiseksi samoin kuin uusiin silta- ja tiehankkeisiin liittyvät epäilyt.

Tyynimeri häämöttää

Acrelaisten asvalttihaaveita puoltaa se, että nykyiset tiet muuttuvat liejuksi kahdeksan kuukautta kestävällä sadekaudella.

Sena Madureiraan tulee osavaltion pääkaupungista Rio Brancosta asvalttitie, jota jatketaan parhaillaan länteen kohti Perun rajaa. Sen myötä Luoteis-Brasiliasta avautuu yhteys Tyynellemerelle.

Acre on syrjäisen sijaintinsa vuoksi säilyttänyt 88 prosenttia alkuperäisestä sademetsästään, ympäristövirastossa 23 vuotta työskennellyt Missias Lopes kertoo.

Uusia tiehankkeita ympäröivät kuitenkin laajat aukeat, ja Lopesin mukaan sademetsien polttaminen laidun- tai viljelymaaksi jatkuu.

Acren kuvernööriksi lokakuun vaaleissa valittu Tião Viana lupasi teollistaa alueen.

Viana ja tämän veli Jorge, joka hallitsi Acrea 1999–2007, edustavat työväenpuoluetta. Marina Silva erosi siitä 2008 syyttäen hallitusta ympäristön uhraamisesta taloudellisen kasvun alttarille.