Sosiaali- ja terveysalaa uhkaavan hoitajapulan helpottamiseksi alalle on esitetty hoiva-avustajan kurssia. Sen avulla alalle saataisiin lyhytkestoisella koulutuksella lisää työvoimaa. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn tiistaina koolla ollut hallitus vastustaa hanketta.
Tehy painottaa, että laadukkaan hoidon ja potilasturvallisuuden takaa ainoastaan osaava ja koulutettu henkilöstö. Jo lainsäädäntö edellyttää erityisiä vaatimuksia henkilöstön ammattitaidolle.
– Viime viikolla sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira julkaisi raportin vanhusten ympärivuorokautisesta sosiaalihuollosta. Ainoastaan 12 prosentissa tarkastetuista vanhustenhuollon yksiköistä hoidon taso oli hyväksyttävällä tasolla. Vanhukset ansaitsevat hoidon tason parantamiseksi nimenomaan riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
Hän haluaa pitää selkeästi erillään tehtävät, joissa vaaditaan hoitoalalla tarvittavaa osaamista ja koulutusta ja tehtävät, jotka esimerkiksi edistävät muutoin kotona selviytymistä.
– Päättäjienkin olisi ymmärrettävä asiasta sen verran, että mikään pikakoulutus ei korvaa sosiaali- ja terveysalan osaamista ja sen myötä hoidon laatua. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat niitä työyhteisöjen tuloksentekijöitä, joiden monipuolisen ja laajasti hyödynnettävissä olevan ammatillisen osaamisen varaan tulevaisuuden palvelut rakentuvat.
Alalla heikko vetovoima
Tehyn hallitus vaatii, että sosiaali- ja terveysalan koulutukseen vaaditaan valtakunnallisesti laaditut tavoitteet ja mittarit, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeita. Se arvostelee alan koulutusta suunniteltavan nyt myös siltarumpupolitiikan pohjalta. Aloituspaikkojen suunnittelua ohjaavat työvoiman todellisen tarpeen sijaan alue- ja paikallispolitiikan värittämät tavoitteet.
– Jos työvoimatarvetta ennakoitaisiin systemaattisemmin ja kiinnitettäisiin enemmän huomiota alan vetovoimaisuuteen, niin nykyiset 17 000 aloituspaikkaa vuosittain riittäisivät hyvin.
– Jo 10 000 sairaanhoitajaa ja 30 000 lähihoitajaa on vaihtanut alaa, koska se koetaan liian raskaaksi eikä palkkauksen lisäksi työolojen parantamiseen ole panostettu tarpeeksi. Alan vetovoimaisuutta ei lisää se, että keksitään ammatteja, joista kehittyy uusia naisvaltaisia matalapalkkaryhmiä, Laitinen-Pesola sanoo.





