Pääministeri pakottaisi EU-maat talouskuriin

Suomi on mukana ajamassa Euroopan unioniin mekanismia, jossa jokainen jäsenmaa kantaa itse vastuun taloudestaan ja myös yksityiset rahoituslaitokset ja pankit vastaavat antamistaan lainoista esimerkiksi velkasaneerauksen kautta.

Uutta mekanismia tarvitaan estämään viimekeväisen kaltaisen eurooppalaisen finanssikriisin uusiutuminen.

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) totesi eduskunnassa keskiviikkona, että Suomi on valmis harkitsemaan jopa muutoksia EU:n perussopimuksiin, jos niillä saadaan aikaan toimiva kriisinhallintamekanismi.

Eduskunta keskusteli EU:n ja euroalueen talouspolitiikasta torstaina pidettävän, asiaa puivan Eurooppa-neuvoston kokouksen alla.

Kun Eurooppa paloi

Pääministeri arvioi, että mekanismin pitää kannustaa jäsenmaita terveeseen talouspolitiikkaan ja pakottaa sijoittajat vastuulliseen luotonantoon.

– Nyt on aika edistää velkasaneerausta. Ei silloin, kun Eurooppa paloi, valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi.

Hallitus ajaa myös kansallisten budjettien valvontaa ja sanktioita talouskurista lipeäville. Pääministerin mukaan nämä tavoitteet ovat EU-elimissä etenemässä.

Vaikka oppositiosta kiiteltiin velkasaneerausmahdollisuutta, siellä epäiltiin hallituksen pelin puhtautta. Siellä arvioitiin, että opposition jo keväällä esittämä velkasaneeraus sopii nyt hallitukselle siksi, että Ranska ja Saksa ovat sitä ehdottaneet.

– Nyt vaihdatte kelkkaa, Eero Heinäluoma (sd.) syytti.

Sanktiot kurjistavat kansaa

Hallituspuolelta todettiin niin pääministerin, valtiovarainministerin kuin keskustan, kokoomuksen ja vihreiden taholta, että keväällä tehtyä Kreikan tukemispäätöstä ei tehty solidaarisuudesta kreikkalaisia kohtaan.

– Kyllä meillä oli aito hätä Suomen ja suomalaisten pelastamisesta, pääministeri vakuutti.

Oppositiossa kuitenkin pidettiin selvänä, että yhteisvastuusta oli ollut puhetta. Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä totesi, että yhteisvastuusta puhuttiin, vaikka se on vastoin EU:n sopimuksia.

Tennilä paheksui erityisesti suunnitelmaa kansallisten budjettien valvonnasta.

– Se, että halutaan puuttua jäsenvaltioiden budjetteihin talouspolitiikan nimissä, on on uusin askel liittovaltiotiellä, hän sanoi.

Tennilää kismittivät myös mahdolliset sanktiot talouskurista livenneille. Hänestä ne kurjistaisivat kansaa.

– Kreikassakin saksalaiset ja ranskalaiset pankit pelastettiin ja tavallisten kreikkalaisten toimeentulo heikkeni.