Suomella on nyt enemmän velkaa kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, esimerkiksi Pirkanmaalla jopa 48 prosenttia vuodessa. Tältä pohjalta eduskunta keskusteli kuluvan vuoden neljännestä lisätalousarviosta ja ensi vuoden talousarviosta.
Velka kasvaa kuluvana vuonna 11,3 miljardia euroa ja ensi vuonna kahdeksan miljardia euroa.
Velka kasvaa miljardeja
Hallituspuolueiden mielestä ollaan hyvällä tiellä, kun velka kasvaa näinä kahtena vuonna yhteensä runsaan miljardin vähemmän kuin mitä luultiin. Hyvä saavutus on myös se, että työttömyysaste ei ole niin korkea kuin se voisi olla, jos se olisi korkeampi kuin on. Se on seitsemän prosenttia.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) tuuletti sitä, että Suomi on ensi vuonna EU:n vähiten velkaantuneiden maiden joukossa, jos maailmantalouden kehitys jatkuu nykysuuntaan. Valtion nettovelka on tuolloin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta, 84 miljardia euroa.
Kansanedustajat kuitenkin antoivat mittasuhteita velalle.
– Suomi ottaa uutta velkaa vajaat 200 euroa joka sekunti, Kari Kärkkäinen (kd.) sanoi.
Väheneekö vai lisääntyykö köyhyys?
Vasemmistoliitto muistutti hallitusta siitä, että tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy Suomessa. Katainen ei hyväksynyt tätä.
– Tuloerot ovat kaventuneet tämän hallituksen aikana. Sitä ennen ne kasvoivat 15 vuoden ajan, hän valisti ja kehui hallituksen kaikkein köyhimmille kansanryhmille tekemiä tulonsiirtoja.
Vasemmistoliiton Mikko Kuoppa ihmetteli, miksi sitten hallituksen omassa budjettikirjassa sanotaan, että pienituloisten ja köyhien lapsiperheiden määrä lisääntyy.
– Tämä hallitus on pidentänyt entisestään leipäjonoja, hän sanoi.
Myös Esko-Juhani Tennilä (vas.) epäili, että Katainen ei ole lukenut omaa esitystään.
– Toimeentulotukea joudutaan nostamaan 31 miljoonaa euroa, koska sitä tarvitsevien määrä kasvaa, hän siteerasi hallitusta.
Verotus kurjistaa pienituloisia
Kuoppa arvioi Vasemmistoliiton ryhmäpuheessa, että kulutuksen verotus kurjistaa pienituloisia.
– Se tarkoittaa välillisten verojen kiristämistä ja verotuksen progressiivisuuden alentamista, hän sanoi.
– Tilanne pahenee ensi vuonna, kun hallitus maksattaa työnantajien kelamaksun poistamisen huomattavilta osin pieni- ja keskituloisilla. Sähkövero, jätevero ja arvonlisäveron korotukset kurjistavat pieni- ja keskituloisten asemaa.
Hallituspuolueista todettiin, että tuloverotuksessa on yhä vahva progressio.
– Progressiivinen tulovero tuottaa vain kymmenen prosenttia verotuotosta. Tuloverotus ei ole enää progressiivista, Kärkkäinen korjasi.
Merja Kyllöstä (vas.) kummastutti, että verotulot eivät kelpaa hallitukselle, kun niitä luisuu miljardeja harmaaseen talouteen.
– Tarvitaanko ruosteinen naula valtiovarainministerin varpaankynnen alle, että tähän tartutaan? hän kysyi.
Pieni demari jokaisessa
Kuoppa ihmetteli myös sitä, että hallitus nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden olleessa ennätyskorkealla esittää työttömyysturvaan varattujen määrärahojen alentamista 130 miljoonalla eurolla.
– Miksi näitä säästyneitä rahoja ei käytetä työttömien työllistämiseen? Kuoppa kysyi.
Kataisen mukaan työllistämiseen tulee 66 miljoonaa euroa uutta rahaa.
Tätä SDP kiitti.
– Hallitus on tullut SDP:n linjoille, SDP:n ryhmäpuhuja Pia Viitanen iloitsi.
– Tiesimmehän, että jokaisessa asuu se pieni demari.
uutiskirje 
