Euroopan unionin Lissabonin sopimus tuo ensimmäisen suoran demokratian elementin EU:n päätöksentekoon: kansalaisaloitteen. Sopimuksen mukaan tällaisen aloitteen on saatava taakseen vähintään miljoona EU-maiden kansalaista, mutta muuten perussopimus antaa vain yleiset suuntaviivat aloitteelle.
Lissabonin sopimus astui voimaan viime vuoden joulukuun alussa. Kansalaisaloitteen periaatteita on siitä lähtien työstetty niin, että nyt ollaan loppusuoralla.
Europarlamentin valiokuntakäsittely on määrä saada päätökseen tämän kuun lopussa. Joulukuun puoliväliin on suunniteltu äänestys parlamentin täysistunnossa. Kun sen jälkeen annetaan jäsenmaille oma aikansa soveltaa päätös käytäntöön, päässevät EU:n asukkaat joskus ensi vuoden aikana tekemään aloitteita komissiolle.
Kuinka suuri osa jäsenmaista?
Useita kysymyksiä kansalaisaloitteesta on vielä auki. Yksi niistä on se, kuinka monesta maasta täytyy miljoonan allekirjoittajan joukossa olla edustus.
EU:n komission esityksessä vaatimus on 1/3, joka nykyisessä 27 jäsenmaan unionissa tarkoittaa yhdeksää maata. EU:n parlamentille valmistellussa luonnoksessa raja on 1/5, joka nykyisellään tarkoittaa kuutta maata.
Yksi allekirjoittaja maata kohden ei riitä, vaan maa on ”mukana” vasta silloin, kun allekirjoittajien määrä ylittää siellä jokaiselle erikseen väkiluvun mukaan asetetun rajan. Suomen kohdalla tämä raja olisi tällä hetkellä 9 750 allekirjoittajaa.
Kaikkia aloitteita ei päästetä prosessiin
Kansalaisaloitteen pitää olla vakavalla mielellä tehty ja sen täytyy kuulua unionin toimialaan. Komission esityksessä tämä hyväksyttävyysarviointi tehtäisiin sen jälkeen kun aloitteeseen on kerätty 300 000 allekirjoitusta. Parlamentille asiaa valmisteleva perussopimusvaliokunta sen sijaan kannattaa tarkistusta heti, kun aloite on rekisteröity komission verkkosivuille.
Valiokunta esittää lisäksi, että aloitteen takana pitäisi olla vähintään seitsemän henkilön muodostama kansalaistoimikunta, jonka jäsenet tulevat vähintään seitsemästä maasta.
Yksi epäselvistä kysymyksistä on se, pitääkö aloitteen allekirjoittajien olla EU-maiden kansalaisia vai saavatko myös jäsenmaissa vakituisesti asuvat ei-kansalaiset osallistua.
Samoin vähimmäisiästä on erimielisyyttä. Komission esityksessä se olisi sama kuin europarlamentin vaaleissa eli 18 vuotta muissa maissa ja 16 vuotta Itävallassa. Parlamentti saattaa esittää kaikkiin maihin 16-vuotiaille osallistumisoikeutta, sanoi perussopimusvaliokunnan jäsen Anneli Jäätteenmäki maanantaina Helsingissä.
Mitä henkilötietoja kerätään?
Kiistaa voi tulla myös siitä, mitä tietoja allekirjoittajien on annettava itsestään, jotta heidät tiedetään todellisiksi henkilöiksi.
Selvää on, että ainakin nimi, osoite, kansallisuus, syntymäaika ja -paikka vaaditaan. Mutta vaaditaanko lisäksi esimerkiksi henkilötunnus tai passinnumero?
Kysymys on paitsi tietosuojasta, myös siitä, että Britanniassa ei ole henkilötunnuksia.
uutiskirje 