Maanantaina julkistetun PISA-tutkimuksen toisen kierroksen ensimmäisen osan tulokset kertovat edelleen koulutusjärjestelmämme hyvyydestä kansainvälisessä vertailussa.
PISA-viesti ei nyt kuitenkaan ole aikaisempien kertojen tavoin yksiselitteisen myönteinen.
Suomalaisnuorten lukutaito, matematiikan osaaminen sekä luonnontieteiden osaaminen on tutkimuksen mukaan yhä huipputasoa.
– Kokonaisuutena tilanne on edelleen erittäin hyvä, mutta tuumaamisen paikka on siinä, että koko 2000-luvulla jatkunut positiivinen kehitys ei jatku, vaan nähtävissä on tulosten heikkenemistä, kuvaa PISA-tutkimuksen kansallinen koordinaattori, professori Jouni Välijärvi
– Tuloksissa on selvä varoittava sävy, jatkaa Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Sari Sulkunen.
Uusi tulokas ohitti
Tutkijat luonnehtivat tutkimustuloksia näin siitä huolimatta, että suomalaisnuorten taidot tutkimuksen tämän kertaisessa pääkohteessa lukutaidossa ovat 65 osallistujamaan joukossa kolmanneksi paras. Suomi saavutti vuoden 2000 ja 2003 tutkimuksissa ykkössijan. Vuonna 2006 sen sivuutti Korea.
Nyt Suomen edelle meni Korean lisäksi tutkimuksessa uusi tulokas, Shanghai (Kiina).
Matematiikan osaamisessa Suomen keskiarvotulos oli kuudenneksi paras. Suomen edelle sijoittuivat Shanghai, Singapore, Hongkong, Korea ja Taiwan. Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuorten tulos oli Shanghain jälkeen toiseksi paras.
Riskiryhmä kasvaa
Tutkimuksen tekijöiden korostama huolen aihe liittyy Sulkusen mukaan heikkenemiseen, joka on tapahtunut suomalaisnuorten lukutaidossa. PISA-tulokset herättävät tutkijoissa tällä kertaa poikkeuksellisen paljon kysymyksiä – ja osin ristiriitaisiakin tuntemuksia.
Samalla kun Suomi ei enää erotu aiempien tutkimuskierrosten tapaan edukseen, on sen kehitys lähtenyt eri suuntaan kuin Korean tapaisissa, sen kanssa aiemmin menestyneissä maissa.
Huonosta suunnasta kertovat tiedot kehityksestä niin hyvän lukutaidon kuin huonon lukutaidon oppilaiden määrässä. Heikon lukutaidon oppilaiden osuus kasvoi seitsemästä prosentista kahdeksaan. Hyvä lukutaidon oppilaiden osuus taas väheni 18 prosentista 15 prosenttiin.
– Tuo kahdeksan prosentin joukko muodostaa riskiryhmän ja toisaalta jokainen prosentti on yhteiskunnan osaamisvaatimusten ja työelämän kannalta liikaa, toteaa Välijärvi.
Noin suurella osalla suomalaisnuorista on suuri riski syrjäytyä jatko-opinnoista ja työelämästä. Se on ryhmä, jonka kanssa Suomessa joudutaan perusopetuksen jälkeen tekemään paljon töitä – vaikka sen suhteellinen koko onkin alle puolet OECD-maiden keskiarvosta.
– He eivät suinkaan ole lukutaidottomia, mutta heidän lukutaitonsa riitä tietoyhteiskunnan tarpeisiin, kuvaa Sulkunen heikon lukutaidon nuoria.
Toisaalta suomalaisen yhteiskunnan kaikkinainen menestyminen tulevaisuudessa vaatii huippuosaamista. Hyvän lukutaidon omaavan osuuden väheneminen tarkoittaa sitä, että se joukko, josta nuo huippuosaajat löytyvät, pienenee.
– Toki pitää muistaa, että suhteutettuna keskimääräiseen tilanteeseen OECD-maissa on Suomessa heikkoja lukijoita tuota keskimäärää vähemmän ja hyviä lukijoita keskimäärää enemmän.
Pojat eivät lue
Vuoden 2009 PISA-arvioinnissa lukivat tytöt kaikissa maissa poikia paremmin. Ero on Suomessa erityisen suuri ja nyt suurempi kuin aikaisemmilla kerroilla.
Professori Välijärvi pitää poikien heikkoa lukutaitoa suomalaisen koulutusjärjestelmän akilleen kantapäänä.
Hyvään lukutaitoon vaikuttaa eniten nuoren kiinnostuneisuus lukemisesta. Toisena lukemisen taitoon vaikuttavana tekijä tutkimus toi esille sen, miten monipuolista nuoren lukeminen on.
Poikien heikosta kiinnostuksesta lukemista kohtaan kertoo tieto, jonka mukaan puolet pojista ilmoittaa, ettei harrasta lukemista omana aikanaan lainkaan.
Aikaisempien tutkimusten tavoin saavuttivat ylimpien sosiaaliluokkien nuoret jokaisessa osallistujamaassa selvästi paremman lukutaidon tason kuin alimpien sosiaaliluokkien nuoret. Suomessa sosioekonominen tausta selittää nuorten lukutaidon vaihtelua kuitenkin vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
Koulujen erot kasvaneet
Suomalaisten koulujen väliset erot lukutaidossa ovat kansainvälisessä vertailussa varsin pieniä. Tutkijat kiinnittävät kuitenkin huomiota tässäkin asiassa epäsuotuisaan kehitykseen.
Erot koulujen välillä ovat kasvaneet. Vuonna 2000 koulujen välisen vaihtelun osuus suhteutettuna OECD-maiden keskimääräiseen kokonaisvaihteluun oli viisi prosenttia. Nyt se on kahdeksan prosenttia.
Suomessa PISA 2009 -tutkimuksen otokseen valittiin 203 koulua. 6415 mukana olleesta oppilaasta vastaisi koetehtäviin 91 prosenttia. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
lehti 