Eniten haaskataan vihanneksia ja kotiruokaa
Yksittäinen suomalainen lappaa vuosittain roskiin jopa 30 kiloa syömäkelpoista ruokaa, kertoo tuore tutkimus. Eniten pois heitetään vihanneksia ja kotiruokaa.
– Yhteensä ruokaa heitetään pois 120-160 miljoonaa kiloa. Se on ainakin kaksi kertaa enemmän kuin kauppojen pois heittämä ruokamäärä, laskee tutkija Kirsi Silvennoinen Maa- ja elintarviketutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia poisheitetystä ruuasta olisi käyttökelpoista.
– Valitettavasti joillekin ihmisille parasta ennen päiväys tarkoittaa samaa kuin viimeinen käyttöpäivä, huomauttaa tutkija Juha-Matti Katajajuuri.
MTT:n Foodspill-hanke selvittää parhaillaan elintarviketeollisuuden, kaupan, ravitsemispalveluiden ja kotitalouksien ruokahävikkiä.
Sinkkunaiset haaskaavat eniten
Tutkimuksen mukaan kotitaloudet tuhlaavat vuosittain noin viisi prosenttia ostamastaan ruuasta. Talouden koolla on tutkimuksen mukaan selkeä yhteys ruuan pois heittämiseen: mitä enemmän henkilöitä talouteen kuuluu, sitä suurempi on hävikki. Henkeä kohti laskettuna eniten ruokahävikkiä syntyy kuitenkin sinkkunaisilla.
Poisheiton suurimpia syitä ovat ruuan pilaantuminen, päiväyksen vanhentuminen, lautastähteeksi jääminen ja liian suurien ruokamäärien valmistaminen.
Hävikkiä syntyy huomattavasti enemmän, kun kotitalouden ruokaostokset tekee pääsääntöisesti nainen. Jos ostokset teki mies tai kaupassa käytiin yhdessä, hävikkiä oli vähemmän.
Lajittelu vähentää hävikkiä
Biojätteitä lajittelevissa kodeissa hävikin määrä on pienempi kuin niissä, joissa lajitellaan harvemmin.
– Ilmeisesti lajittelu auttaa tiedostamaan paremmin hukkaan heitetyn ruuan määrän, Katajajuuri toteaa.
Myös päiväys- ja paljousalennettuja tuotteita ostavat heittävät vähemmän ruokaa roskiin.
Tutkimuksessa mukana olleilta kysyttiin, miten ruokahävikkiä voitaisiin estää. Suurin osa listasi parhaiksi keinoiksi helpoimmin pilaantuvien tuotteiden käytön ennen muita sekä jääkaapin järjestelyn niin, että vanhentumassa olevat tuotteet ovat hyllyn etualalla.
– Hämmentävintä tuloksissa oli, ettei suunnitelmallisuutta, kuten ostoslistan tekoa, nostettu tärkeimpien keinojen joukkoon.
Tutkijoiden mukaan ruuan tuhlaaminen pitäisi saada aisoihin kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa.
– Ravinto on kulutuksestamme suurin yksittäinen ympäristövaikutuksia aiheuttava tekijä. Haaskattu ruokamäärä vastaa karkeasti sataa tuhatta autoa ilmastopäästöjen kannalta, Katajajuuri summaa.
Syyskuussa tehtyyn tutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta pääkaupunkiseudulta sekä Turun, Tampereen ja Jyväskylän alueilta.
lehti 