Tästä muistutti Vasemmistoliiton kansanedustaja Martti Korhonen eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona, kun käsittelyssä olivat liikenne- ja viestintäasiat.
– Korjausvelka kasvaa 130 miljoonaa euroa vuodessa, hän huomautti.
Hänestä on turha puhua uusien väylien uusista rahoitusmalleista, kun suurin kansallinen omaisuus eli väylästö samaan aikaan pääsee rappeutumaan.
– Kansan taloudella ei ole varaa tähän, Korhonen totesi ja korosti sitä, että väylästöstä riippuu niin teollisuus, ulkomaankauppa kuin esimerkiksi biopolttoaineen kuljetus metsästä energiaksi.
– Tällä tieverkolla tavara ei kulje, hän sanoi.
Korhonen sanoi, että väylästöllä kerätään 6,5 miljardia euroa veroja, mutta niihin käytetään vain 1,6 miljardia. Kokoomuksen Heikki A. Ollila totesi Korhoselle, että näin toimitaan muillakin sektoreilla.
– Ei tupakoitsijoillekaan kerätä tupakalla rahaa arkunhankinta-avustukseksi, hän vertasi.
Tuhatkertainen liikenne toisella radalla
Satakunta on motissa, Seinäjoki–Oulu -radasta on muodostunut ikuisuushanke, syrjäseutujen joukkoliikennettä ollaan riuduttamassa ja Ylen rahoitus on hunningolla.
Muiden muassa nämä asiat kävivät selviksi, kun eduskunta pääsi budjettikäsittelyssä keskustelemaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalasta keskiviikkona, jossa vahvimmin tulevat esiin kansanedustajien kotiseutujen tarpeet.
Esimerkiksi kokoomuksen Pertti Hemmilä rakensi alueellista vastakkainasettelua lausumalla, että liikennehankkeita pitää ohjata sinne, missä on ihmisiä.
– Kemijärven radan sähköistäminen maksaa 24 miljoonaa euroa, ensi vuodelle kolme miljoonaa. Rahalle olisi parempaakin käyttöä, hän sanoi ja totesi, että esimerkiksi Seinäjoki – Oulu -radan liikenne on tuhatkertainen verrattuna Rovaniemi – Kemijärvi -väliin.
Hinta nousee, kun vaatimukset nousevat
Seinäjoki – Oulu -radan hidas eteneminen ja yksi- tai kaksiraiteisuus puhutti muutenkin.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi, että hankkeen alussa hinta-arvio oli 400 miljoonaa ja nyt se on 800 miljoonaa. Jos se rakennettaisiin kaksiraiteiseksi, olisi hinta 1,2 miljardia. Hän piti vaatimusten kasvua hankalana asiana.
Vasemmiston Esko-Juhani Tennilä oli huolissaan alueellisesta tasavertaisuudesta. Hän otti esimerkiksi kevyen liikenteen väylät Lapissa.
– Turistikauden aikana lasten ja vanhusten on vaikea tulla tielle. Turistit nostavat liikenteen jopa monikymmenkertaiseksi. Odotamme satsausta valtiovallalta, hän sanoi.
lehti 