Vuosi 2010 alkoi kylmänä. Talvi 2009–2010 olikin kylmin sitten talven 1986–1987.
Koko maan talven keskilämpötila oli -12 astetta, kun pitkäaikainen keskiarvo on -8,9 astetta. Ilmatieteen laitoksen mukaan ominaista talven säälle olivat pitkät pakkasjaksot, jotka kuuluivat paikoin kolmen pisimmän joukkoon viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana.
Talven ja koko vuoden alin lämpötila oli -41,3 astetta ja se mitattiin Kuhmon Kalliojoella 20. helmikuuta. Edellisen kerran lämpötila oli laskenut -40 asteen alapuolelle helmikuussa 2007.
Maan eteläosassa oli myös harvinaisen paljon lunta, koska käytännössä kaikki sade tuli lumena. Esimerkiksi Helsingissä talven suurin lumensyvyys oli 74 cm ja sitä ennen niin paljon lunta on ollut viimeksi talvella 1969–1970.
Lämmintä jo toukokuussa
Niin sanottu terminen kevät alkoi maan etelä- ja keskiosassa maaliskuun lopussa ja suurimmassa osassa Lappiakin heti huhtikuun alussa. Tämä on maan eteläosassa tavanomaista mutta Lapissa lähes kuukauden tavanomaista aikaisemmin.
Merkittävintä kevään säässä oli toukokuun puolivälissä ollut poikkeuksellisen varhainen hellejakso. Eniten hellepäiviä eli 25 asteen ylityksiä oli Kouvolan Utissa, jossa niitä oli kahdeksan. Tämä on suurin määrä hellepäiviä, joka tietyllä havaintoasemalla on havaittu toukokuussa.
Kevään ylin lämpötila, 29,6 astetta, mitattiin Kruunupyyssä 14. toukokuuta.
Ennätyshelteitä ja rajuilmoja
Kesän keskilämpötila oli 14,9 astetta, mikä on 1,2 astetta yli vuosien 1971–2000 keskiarvon. Keskilämpötila oli Keski-Lappia myöden tavanomaista korkeampi.
Erityisen lämmin sääjakso osui heinäkuuhun ja elokuun alkupuoliskolle, jolloin rikottiin useita lämpöennätyksiä. Merkittävin ennätyksistä on uusi valtakunnallinen lämpöennätys 37,2 astetta, joka saavutettiin Joensuun lentoasemalla Liperissä 29. heinäkuuta.
Edellinen ennätys, 35,9 astetta, mitattiin Turussa vuonna 1914.
Valtakunnallisen lämpöennätyksen lisäksi saavutettiin myös uusi kuukauden keskilämpötilaennätys: heinäkuun keskilämpötila oli Puumalassa 23,0 astetta. Myös hellepäivien lukumäärässä saavutettiin uusi ennätys: Lahdessa oli heinäkuussa 28 hellepäivää.
Myös elokuussa syntyi uusi lämpöennätys 33,8 astetta.
Lämpimään säähän liittyi myös ukkosia ja rajuilmoja, jotka aiheuttivat suuria metsätuhoja. Pahimmat rajuilmat olivat 29. päivänä riehunut Asta, Veera (4. elokuuta), Lahja (7. elokuuta) ja Sylvi (8. elokuuta).
Ukonilmoja oli pitkästä aikaa tavanomaista enemmän. Koko maassa rekisteröitiin noin 170 000 maasalamaa, joka on noin 30 000 yli pitkäaikaisen keskiarvon. Kovimmat ukkoset sattuivat elokuun alkuun. Raehavaintoja oli touko-syyskuussa ennätysmäärä, ja myös voimakkaimmat raesateet sattuivat elokuun alkuun.
Marraskuussa kylmeni nopeasti
Syksyn keskilämpötila oli koko maassa lähellä tavanomaisia arvoja.
Merkittävintä syksyn lämpöoloissa oli marraskuun puolivälissä alkanut harvinaisen kylmä sääjakso. Kuukauden lopulla saavutettiin muutamilla paikkakunnilla paikallisia marraskuun pakkasennätyksiä. Muun muassa Maarianhaminassa mitattiin -20 astetta, kun edellinen marraskuun ennätys, -18,5 astetta, oli peräisin vuodelta 1909.
Marraskuun puolivälissä alkanut kylmä sääjakso jatkui koko joulukuun ajan. Joulukuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi.
Merkittävää joulukuussa oli etelärannikon ja Kymenlaakson runsaslumisuus. Pääkaupunkiseudulla lumensyvyys oli ajankohtaan nähden jopa poikkeuksellisen suuri, ja Helsingin Kaisaniemessä hätyyteltiin vuonna 1915 mitattua joulukuun lumensyvyysennätystä 70 cm, kun lumensyvyys 20. joulukuuta oli 67 cm.
uutiskirje 
