Virossa ei pelätä Kreikan kohtaloa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Veikko Saari ennustaa, että hinnat Virossa tulevat nousemaan euron myötä kahden kuukauden aikana. Samoin kävi Saksassa.

Mutta Saksan kokemuksiin vedoten hän uskoo, että hyppäys on vain väliaikainen ja normaaliin hintatasoon palataan kohta.

– Samoin kävi myös, kun Viro siirtyi kruunuun.

– Jos euron arvo on alhainen, hinnat eivät tule paljoakaan nousemaan, Saari arvioi.

Samoilla linjoilla on Kettumäen palvelutalossa Kuusankoskella hoitajana työskentelevä Krista Püri.

– Hinnat tulevat nousemaan.

– Vaikeampaakin on ollut, mutta me olemme sitkeä kansa, Püri muistuttaa.

Saari ennustaa hintojen nousun koskettavan pahimmin köyhiä ihmisiä, heitä joilla ei ole varaa ostaa kuin ”kaksi munaa ja leipä”.

– Bisnestä tekevät ihmiset suhtautuvat meillä euroon myönteisesti. Saari sanoo elinkeinoelämän ja tuotannon ajan mittaan hyötyvän eurosta.

Vanhemmat ihmiset pelkäävät Saaren mukaan euroa ja sen myötä hinnannousua. Nuoret ovat luottavaisempia.

Saari uskoo euron tuovan virolaisille vakautta. Kruunuun siirtymisen jälkeen pankkilainojen euriborkorot ovat heilahdelleet.

– Jos entinen kommunisti ei tienaa hyvin, se ei ole euron syytä, Saari muistuttaa.

Hinnat jo Suomen tasoa

– Minusta tuntuu, että vaatteet ovat halvempia Suomessa kuin Virossa. Minulta tilataan paljon tuliaisia Suomesta, täkäläisiä alennusmyyntejä hyödyntävä Puri sanoo.

– Bensiinin ja ruuan hinta ovat nousseet Virossa. Ostan ruuan Suomesta.

Eurooppaa kiertänyt Saari kertoo Lidlin hintojen olevan samat Saksassa ja Tallinnassa.

– Suomessa bensa maksaa noin 22 kruunua litra ja Virossa 17,50–18,00, Saari vertaa.

Helpottaa matkustamista

Tallinnassa asuva Saari uskoo yhteiseen eurovaluuttaan siirtymisen helpottavan ja lisäävän turismia Virossa.

Püri on pidättyväisempi.

– Se joka matkustaa, matkustaa aina, Püri kuittaa.

Saari ei kruunun perään sure, vaikka oman valuutan kausi jäi suhteellisen lyhyeksi.

Samaa mieltä on Püri, mutta kokoelma kruunun kolikoista ja seteleistä on hänellä jo valmiina lipastossa.

– En ole numismaatikko, Saari jättää haikailematta.

Valtio jakoi eurolaskimet

Saari pitää hyvänä asiana, että valtio jakoi virolaisille ilmaiseksi kruunut euroiksi muuttavan laskimen. Tämä auttaa hänen mukaansa etenkin ikääntyneitä ihmisiä.

Rahan muuttuminen virolaisille on lähes jokapäiväinen asia. 1900-luvun alusta lukien Virossa on maksuvälineitä ollut enemmän kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa.

Kruunun 18-vuotinen taival onkin Viron hyväksyttyjen maksuvälineiden historiassa yksi pisimmistä.

Suurin osa Virosta oli vuoden 1918 lopulla virolaisten hallussa tsaarinvallan kaaduttua. Virolla ei ollut omaa rahaa. Valtio kelpuutti valuutaksi kolmen naapurivaltion rahat.

Maksuvälineeksi kelpasivat tsaarinajan rupla, Neuvosto-Venäjän ja väliaikaisen hallituksen rupla, Saksan Reichsmark eli valtakunnan markka, miehitettyjä alueilta varten Saksassa annettu rupla ja markka sekä jopa Suomen markka.

Kruunu tuli vuonna 1928. Vuonna 1940-luvulla Neuvostoliiton rupla syrjäytti kruunun. Saksan miehitettyä Viron tuli puolestaan Ostmark, itämarkka, ruplan tilalle.

Rupla tuli takaisin Neuvosto-Viroon vuonna 1944, ja valuuttana se säilyi aina vuoteen 1992 saakka, kruunun takaisin tulemiseen.

Eurokolikot käyvät kaupaksi

Viron keskuspankki on tilannut Suomen rahapajalta lähes 200 miljoonaa eurokolikkoa. Lanttien määrä on vähäinen kaikkien eurojen joukossa.

Virossa arvioidaankin, että joka kymmenes oma, harvinainen euro päätyy keräilijöiden kokoelmiin.

Viron euroista joulukuussa myyntiin laskettu esisarja on mennyt kaupaksi kuin kuumille kiville. 13 euron arvoisen kolikkosarjan myyntiä on jouduttu rajoittamaan. Ostajista moni on ulkomaalainen.