Arviolta joka kahdeskymmenes harmaan talouden tapaus jää kiinni. Kiinni jäätyään tekijä saa rikoksestaan lievän rangaistuksen. Taloudellinen hyöty sen sijaan on valtava harmaalla alueella toimittaessa.
– Siksi jopa järjestäytynyt rikollisuus ryhmittyy yhä voimakkaammin harmaaseen talouteen, eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde (sd.) sanoi keskiviikkona.
– Se voi olla nopeimmin kasvava rikollisuuden ketju.
Vähintään kymmenen miljardia euroa
Harmaa talous maksaa Suomelle 10 – 14 miljardia euroa vuodessa. Hyvä vertailusumma on Suomen valtion budjetin loppusumma, joka on tälle vuodelle 50,5 miljardia euroa. Verotuloja valtio menettää vuodessa 4 – 5 miljardia euroa harmaan talouden vuoksi.
Tuoreen arvion mukaan harmaan talouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 6,9 prosenttia. Luvut ovat eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämästä tutkimuksesta Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Harmaan talouden asiantuntijan, tutkimusjohtaja Markku Hirvosen johdolla tehty selvitys julkistettiin keskiviikkona. Se on laatuaan laajin Suomessa.
Harmaalla taloudella tarkoitetaan yleensä sinänsä laillista yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja.
Siitä puhutaan Suomessa erityisesti rakennusalan, hotelli- ja ravintola-alan ja kuljetusbisneksen yhteydessä. Sitä löytyy kuitenkin miltä tahansa alalta. Hyvä tunnusmerkki on se, että ostoksesta, oli se sitten palvelu tai tavara, ei saa kuittia.
Hallitusohjelmaan
Valiokunta teki tutkimuksen pohjalta harmaan talouden katvealueista mietinnön, jossa se esittää 25 toimintaohjelmaa harmaan talouden torjumiseksi. Ajatus on saada ne huhtikuun eduskuntavaaleja seuraavaan hallitusohjelmaan.
Tarjolla on 25 keinoa, joilla säästää yhteiskunnan rahoja. Niitä ovat muiden muassa valvonnan tehostaminen sekä talousrikoksista annettavien rangaistusten koventaminen.
Tarkastusvaliokunnan mukaan harmaan talouden torjunta on nostettava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeiseen asemaan.
– Tässä taloudellisessa tilanteessa se on erityisen tärkeää, Ahde sanoi. Hän viittasi lamaan ja valtion talousarvion runsaan kahdeksan miljardin euron alijäämään, joka nyt hoidetaan velanotolla.
– Kysymys ei ole pelkästään saamatta jääneistä verotuloista, vaan myös epäreiluista kilpailuolosuhteista yritysten välillä, työntekijöiden lainvastaisesta kohtelusta, veromoraalin ja oikeusjärjestelmän yleisestä heikkenemisestä sekä hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion kriisistä.
Laajaa ohjelmaa tarvitaan, koska kyseessä on laaja, jatkuvasti muotoaan muuttava ongelma. Toimintatavat ja tekijät vaihtuvat.
Kannattavaa torjuntaa
Valiokunta nostaisi kiinnijäämisriskiä panostamalla lisää resursseja koko harmaan talouden torjuntaketjulle esitutkinnasta ulosottoon.
– Tutkimusten mukaan harmaan talouden torjunnan viranomaiskustannukset maksavat itsensä takaisin, Ahde totesi.
Keinoja on: nykyistä helpommasta viranomaistietojen vaihdosta ja rekisteritietojen saattamisesta ajantasalle ravintoloiden tyyppihyväksyttyihin kassakoneisiin ja rakennustyömaiden veronumerolliseen tunnistekortteihin.
Myös rangaistuksia esitetään kovennettavaksi. Lisäksi valiokunta listaa ison joukon muita toimenpiteitä, joilla viranomaiset pääsisivät kiinni harmaaseen talouteen. Niitä on verovalvonnasta talousrikosten oikeusprosessien lyhentämiseen.
Tarkastusvaliokunnan harmaata taloutta koskeva mietintö käsitellään eduskunnan täysistunnossa 3. helmikuuta.
uutiskirje 
