Toimittaja Päivi Istala inhoaa tietämättömyyttä ja rakastaa hyvää suomen kieltä. Myös Istalaa itseään on sekä inhottu että rakastettu. Nyt 38 vuoden jälkeen hän kerää paperinsa, pakkaa laatikkonsa ja jättää Yleisradion: eläkepäivät odottavat.
Nuori Istala teki vuonna 1970 juonnettua musiikkiohjelmaa Ristivetoa, joka jakoi mielipiteitä puolesta ja vastaan. Erityisesti jaksot, joissa käsiteltiin asuntopolitiikkaa ja Persian shaahin vastaisia mielenosoituksia herättivät närää, ja radion ohjelmaneuvosto, oikeistolaisten ja keskustalaisten jäsentensä äänillä, lakkautti ohjelman kesken kauden.
1980-luvun lopulla Istalaan kolahti feminismi, hän kutsuu itseään myöhäisherännäiseksi. Feministinen ohjelma herätti aluksi vastustusta esimiehissä, mutta Naisten tunti pysyi Radio Suomen sunnuntaiaamujen ohjelmistossa 12 vuoden ajan.
Eläkkeelle Päivi Istala on lähdössä ristiriitaisin tuntein. Melkein ei malttaisi vielä lähteä. Hän sanoo rakastaneensa työtään, ja kokee saaneensa siinä paljon aikaan. Toisaalta olo on helpottunut. Ylen nykymeno jatkuvine muutoksineen kummastuttaa.
– Tässä ei aina tiedä, onko töissä Absurdistanissa vai Kafkalandiassa.
Aiheesta lisää perjantain 28.1.2011 Viikkolehdessä
Päivi Istala
Syntynyt Imatralla 1947, koulutukseltaan ohjaaja-dramaturgi.Valmistui Teatterikoulun korkeakouluosastolta vuonna 1971, opiskeli myös Tampereen yliopistossa lehdistö-ja tiedotusoppia. Töiden ohessa teatteritaiteen maisteriksi 2008.Aloitti radiouransa 1967.Ohjaajana ja free lance -toimittajana Oulussa 1972–75, Kemin kaupunginteatterissa 1975–81.Tänään iltapäivällä -toimituksessa 1981–90.Vuonna 1990 Istala käynnisti Naisten tunnin, Yleisradion ensimmäisen feministisen ohjelmasarjan. Se toi Istalalle valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2003.Viime vuodet toimittanut mm. seuraavia ohjelmia: Moninainen, Villit vuodet, suuret luokat, Kyllä kansa muistaa ja Viikon taiteilija.
lehti 