Vantaan kaupunginvaltuuston kokoustauolla rakennettiin kompromissiesitys, jossa Helsingin ja Vantaan yhdistämistä selvittämään asetettavan selvityshenkilön tehtäviin lisättiin esitysten tekeminen lähidemokratian ja asukkaiden osallistumisen järjestämisestä.
Yritys jäi tuloksettomaksi ja näin pantiin piste vuosia jatkuneen selvitystyön jatkamiselle Helsingin ja Vantaan yhteenliittämisen eduista ja haitoista. Vantaan valtuusto teki päätöksen äänin 45–22. Helsingin valtuusto olisi äänin 69–13 jatkanut selvitystyötä.
Vantaan valtuustolta asiasta päättäminen kesti maanantaina kahdeksan tuntia, samaan aikaan kokoustaneelta Helsingin valtuustolta puolet vähemmän.
Vantaan päättäjien kantaan eivät vaikuttaneet Helsingin kaupunginhallituksen viime hetken vastaantuloksi tulkittavissa olleet lisäykset päätösehdotuksessaan valtuustolle.
Helsingin valtuuston ”turhaan” päätökseen tuli mukaan maininnat Vantaan valtuuston aiemmin päättämästä tavoitteesta, joka koski kaksiportaisen seutuhallinnon selvittämistä, sekä liitosselvityksen jatkamisen kannalla olleiden esitykset lähidemokratian toteuttamistapojen selvittämisestä.
Ryhmäkuri koetuksella
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron Helsingin valtuustossa pitänyt Outi Ojala piti kaupunginhallituksessa alunperin pelkästään yhdistymisen valmistelua tarkoittaneeseen päätökseen tehtyä lisäystä hyvänä asiana – varsinkin, kun siihen tuli vielä maininta Vasemmistoliiton vaatimasta kuntien yhdistämistä edeltävästä kunnallisesta kansanäänestyksestä.
Vasemmistoliiton mielestä kansanäänestyksen olisi tullut olla sitova.
Poliittisten ryhmien yhtenäisyys oli molemmissa valtuustoissa koetuksella. Perussuomalaisten ja Rkp:n ryhmät olivat yksissä tuumin molemmin puolin kuntarajaa liitosselvityksen jatkamista vastaan.
Vantaalla jatkamisen puolesta äänestivät kokoomuksen enemmistö, neljä vihreää sekä vasemmistoliiton Jussi Saramo.
Jos Tukholmassa, miksi ei täällä?
Sitova velvoite lähidemokratian kehittämisestä tuli liitosselvitystyön jatkamisen kannattajien päätösesitykseen Saramon vaatimuksesta. Saramo muistutti kaupunginosahallinnon luomisen olleen jo kunnallisvaaleissa yksi hänen kärkiteemoistaan.
– Jos Tukholmassa on kaksiportainen hallinto ja kaikille sama joukkoliikenteen lippu, miksei meillä? Keravalaiset, kauniaislaiset ja sipoolaiset saavat päättää omista lähipalveluistaan. Mikseivät korsolaiset ja myyrmäkeläiset?
Helsingin, Espoon ja Vantaan isoille kaupunginosille pitää Saramon mielestä antaa valta lähipalveluihin ja siirtää esim. liikenne ja toisen asteen koulut suurkunnalle, joka olisi ensi vaiheessa Helsinki-Vantaa, ja myöhemmin toivottavasti koko seutu.
Peltolalla oma esitys
Selvitystyön lopettamisen kannalla olivat Vantaan valtuustossa sosialidemokraatit, vihreiden enemmistö, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, keskusta ja Rkp.
Helsingissä punaista nappia selvityksen lopettamisen puolesta painoivat Rkp:n ja perussuomalaisten ryhmät (Jussi Halla-aho tosin tyhjää), kolme demaria (joista yksi ryhmän puheenjohtaja Jorma Bergholm), SKP:n Yrjö Hakanen sekä Vasemmistoliiton Kati Peltola.
Peltola oli puheenvuorossaan selvitystyön jatkamisen kannalla, mutta häntä ei tyydyttänyt ehdotettu päätösesitys. Hän katsoi ilman kannatusta jääneessä vastaesityksessään, että jatkoselvityksen kohteena olisi tullut olla myös muun muassa asukkaiden suoralla vaalilla valitsema seutuvaltuusto.
Vantaan ja Helsingin yhdistämisen tutkiminen olisi Peltolan mielestä lisännyt rutkasti turhaa paperia, kun pitäisi keskittyä kaupunkien omien palvelujen kunnostamiseen asukkaiden kanssa.
Mammutti kompuroisi
Liitosselvitystyön jatkon kaatajien kannat kiteytti Vantaan valtuustossa Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt Kati Tyystjärvi.
– Selväksi on käynyt, että ei ole mitään niin suurta hyvää, joka saavutettaisiin kuntien yhdistämisellä, tai mitään niin suurta pahaa, joka seuraisi, jos kunnat eivät yhdisty, totesi Tyystjärvi.
Tyystjärven mielestä Helsingin ja Vantaan yhteenliittäminen synnyttäisi hyödyttömän mammutin, joka kompuroisi suuruutensa vuoksi koko elämänsä alkutaipaleen ja kuolisi lopulta sukupuuttoon seutuhallinnon kehittyessä.
Helsinki-Vantaan liitos nähtiin Vantaan valtuustossa liitosselvitystä vastustavien keskuudessa uhkana laajemmalle ratkaisulle. Arvovaltansa selvitystyön jatkamisen puolesta peliin pannut yhdistymishankkeen primus motor, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok.) puolestaan piti Helsinki-Vantaan liitosta mahdollisena pohjana tällaiselle ratkaisulle Helsingin seudulla.
Mäkinen haikaili helsinkiläisvaltuutettu Rakel Hiltusen (sd.) tavoin menetettyä tilaisuutta – kun kaikki eivät halunneet katsoa minkälaisen kuvan selvitystyö jatkuessaan olisi mahdollisesti yhdistetystä kaupungista luonut. Hiltunen tosin erehtyi käyttämään haaveensa kohteesta varomattomasti, sulautumispelkoiset vantaalaiset unohtaen, nimitystä uusi Helsinki.
Nyky-yhteistyö ei kelpaa
Jokin aika sitten vantaalaisten mielipiteitä kuntaliitoksesta kartoittanut gallup oli Mäkisen mielestä tulokseltaan sellainen, että ”Vantaan valtuutetuilla ei olisi ollut moraalista mandaattia jättää selvitystyö tekemättä”.
Outi Ojalan mielestä keskiviikkoillan valtuustokokouksissa oli kyseessä se, oliko päättäjillä Vantaalla ja Helsingissä rohkeutta katsoa avoimesti tulevaisuuteen vai halusivatko nämä pitäytyä vanhassa, turvalliseksi koetussa.
– Nykyisen kaltainen seutuyhteistyö merkitsi kuntakohtaisen kapean ajattelun ja yksipuolisten intressien puolustamisen jatkumista, katsoi Ojala.
Kuntien välinen kilpailu hyvistä veronmaksajista jatkuisi hänestä myös. Esimerkkinä tästä hän toi esille Keravan kuntakilpailua korostavat tavoitteet seutuhallinnossa.
Sitova kansanäänestys
Outi Ojalan mukaan neuvoa-antava kansanäänestys ei liitosasiassa olisi riittävä, ja hän edellyttikin vain lakia muuttamalla mahdollista sitovaa kunnallista kansanäänestystä.
– Meidän mielestämme selvityshenkilön toimeksiantosopimukseen tulisi sisällyttää tarpeelliset lainsäädäntömuutokset sisältävä esitys toimivan lähidemokratian, esimerkiksi kaupunginosavaltuustot, järjestämisestä, tarkensi Ojala Helsingin Vasemmistoliiton ryhmän kantaa.
– Kaupunginosavaltuustojen lisäksi tarvitaan parempia mahdollisuuksia myös asukkaiden omatoimiseen osallistumiseen, mallina voisi olla vaikkapa Vetoa ja voimaa Mellunkylään-hanke.
Selvitettäväksi hän panisi liitostyön edetessä myös lainmuutoksen, joka mahdollistaisi kunnan sisäisen vaalipiirijaon kuntavaaleissa. Tätä tarvittaisiin, jotta alueellinen tasapuolisuus, yksi vantaalaisten huolenaiheista, toteutuisi valtuustoa valittaessa.
Suuryritysten asialla
Kati Tyystjärvi ei yhdy näkemyksiin, jotka lähtevät siitä, että lähidemokratia paranee, kun kunnat yhdistetään. Hänestä on selvää, että jo Vantaan kokoinen kaupunki on niin suuri, että kosketuspinta päätöksenteon ja kuntalaisten välillä on ohut, ja aiheuttaa turhaa kitkaa.
– On hupsua ja paradoksaalista haluta suurempaa yksikköä, kun haluaakin pienempiä yksiköitä.
Eniten kuntien yhdistymisestä hyötyisivät Tyystjärven mielestä suuryritykset.
Kuntien yhdistyessä syntyisi kuntapalveluitten ulkoistamista suosiva asetelma, jonka jälkeen yritykset voivat kilpailla entistä isommasta kakusta entistä laajemmilla markkinoilla. Tällaista, oman puolueensa periaatteiden ja arvojen vastaista kehitystä ei Tyystjärvi halua olla edistämässä.
Jaakko Laakso (vas.) pani puheet hallintomalleista omaan arvoonsa. Hänestä Helsinki-Vantaan liitoksessa on ollut kyse suuryritysten asiaa ajavasta Suomen historian suurimmasta kunnallisten palveluiden yksityistämishankkeesta.
Perjantain 4.2.2011 Viikkolehdessä kertovat Outi Ojala ja Kati Tyystjärvi siitä, mitä heidän mielestään on edessä nyt kun liitosselvitystyö päättyi.
uutiskirje 
