Valiokunta sai valmiiksi mietintönsä perustuslain muutoksista.
Se esittää niin sanotun kaksoislukon purkamista: Hallituksen ja presidentin mahdolliset erimielisyydet ratkaisisi eduskunta hallituksen selonteon pohjalta täysistuntokäsittelyssä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin (kok.) mukaan selontekojen antamista koskeva käytäntö merkitsee eduskunnalle aitoa tilaisuutta vaikuttaa Suomen kantaan.
Vasemmistoliiton jäsenenä valiokunnassa oleva Veijo Puhjo on eri mieltä. Hän jättikin vastalauseen mietintöön.
Poies häiritsemästä?
Puhjo totesi, että niin sanotun kaksoislukon poistaminen ei sovi vasemmistolle.
– Nyt kavennetaan tietoisesti presidentin päätösvaltaa ulkopolitiikassa, hän arvioi.
– Tulee mieleen, että pitääkö presidentti saada poies häiritsemästä hallitusta.
Hän piti tärkeänä sitä, että jatkossakin korkeimmat valtionelimet olisivat jotakuinkin yhtä mieltä isoista kysymyksistä.
– Mielestämme yksimielisyyttä kuuluisi hakea varsinkin tilanteessa, jossa pitkään on näkynyt, että kansa on eri mieltä kuin hallitus, Puhjo sanoi ja mainitsi Naton.
– Presidentti on puolestaan ollut kansan kanssa samaa mieltä. Onko tämä se syy, miksi presidentti pitää syrjäyttää?
Uutta perustuslaissa olisi myös muun muassa se, että EU:n huippukokouksissa Suomea edustaa pääministeri tai hänen sijaisensa, ei presidentti.
– Tasavallan presidentillä ei ole sijaa kokoustiloissa, Sasi kiteytti.
Höpö höpö
– Höpö höpö, Puhjo sanoi Kansan Uutisille muiden arviosta, jonka mukaan muutokset vahvistaisivat parlamentarismia.
Hän arvioi, että hallituspuolueiden ja niiden kanssa mietintöä kannattaneen SDP:n täytyy keksiä jokin syy, miksi viedä muutosta eteenpäin.
– Niin kuin tässä nyt eduskunta yhtäkkiä alkaisi nokitella hallitusta, hän tuhahti.
– Presidentin vallan häivyttäminen täytyy kietoa positiivisiin asioihin, vaikkeivät ne pidä paikkaansa.
Puhjo muistutti siitä, että vaalikauden kestävien enemmistöhallitusten aikana käytännössä eduskunnan täytyy nauttia hallituksen luottamusta eikä enää päinvastoin. Parlamentarismissa maan hallitus nauttii eduskunnan luottamusta.
Puhjo totesi, että mietinnön mukaan hallitus voi aina antaa asian raueta, lausui eduskunta mitä tahansa. Hallitus voi tuoda eduskuntaan loputtomasti esityksiä asiasta.
Samaa todisti Sasin esittely mietinnöstä:
– Asia jää aina hallituksen käsiin, hän sanoi.
– Jos presidentti hylkää hallituksen esityksen, hallituksen ei ole pakko antaa sitä eduskunnan käsittelyyn, vaan se voi raueta. Jos eduskunta on ottanut kantaa selontekomenettelyssä, sen jälkeen hallituksella on aina mahdollisuus olla viemättä asiaa presidentin päätettäväksi ja se raukeaa.
– Mutta joka tapauksessa se on eduskunnan kannanotto. Aidosti nyt vahvistetaan parlamentarismia, Sasi sanoi.
Valiokunta esittää myös, että Suomen EU-jäsenyys mainitaan myös perustuslaissa, toisin kuin vasemmisto.
Miellyttävä presidenttiys luvassa
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd.) päätteli muutoksista, että presidentin tehtävästä tulee niiden astuttua voimaan todella miellyttävä.
Hän arvioi, että presidentillä on valtaa jatkossa riittävästi: vaikutusvaltaa, nimitysvaltaa ja puolustusvoimien ylipäällikkyys.
– Ja jos eduskunta säätää todella typeriä lakeja, voi presidentti jättää ne vahvistamatta, hän sanoi.
Söderman innostui luonnehtimaan uutta presidentin tehtävää jalkapallon liberon paikaksi.
– Jos joukkue pelaa hyvin, ei ole mitään tekemistä. Jos se on vaikeuksissa, voi pelastaa joukkueen. Ja voi tehdä kulmastakin maalin, hän sanoi.
Samalla linjalla oli keskustan Hannes Manninen.
– Mukavuudenhaluisille, hän suositteli presidentin tehtävää.
Perustuslain muutoksista päättää lopullisesti vaalien jälkeen valittu eduskunta kahden kolmasosan määräenemmistöllä.
lehti 