Kataisen mukaan tuloerot eivät kuluvalla hallituskaudella ole kasvaneet vaan supistuneet.
– Tilastokeskuksen mukaan tuloerot ovat supistuneet jokaisena vuonna, jolle nykyinen hallitus on laatinut talousarvion, Katainen sanoi.
Hän huomautti vielä, että ensimmäisen kerran vuosiin näin kävi vuonna 2008. Tuolloin kokoomus oli ensimmäistä kertaa mukana hallituksessa pitkään aikaan.
Katainen myös todisti, että ylimpien tuloryhmien tulot eivät ole kasvaneet suhteessa alimpien tuloluokkien tuloihin vaan päin vastoin. Avukseen hän otti Tilastokeskuksen, jonka mukaan vuonna 2009 suurituloisimman prosentin tulot vähenivät 15 prosenttia. Sama kehitys on tilastojen mukaan ollut vuodesta 2007, rikkaimpien reaalitulot ovat pienenneet yli 25 prosenttia ja ylimmän kymmenyksen tulot kymmenen prosenttia.
Todellisuudessa Tilastokeskuksen tilastot kertoivat myös, että vaikka parhaiten ansaitsevien tulot laskivat, muiden kohdalla muutos oli olematon. Keskimäärin suomalaisten reaalitulot kasvoivat kaksi prosenttiyksikköä.
Tilastokeskuksen tilastot kertoivat myös, että alimpien tulojen kymmenyksellä meni huonommin kuin muilla. Katainen ei myöskään huomannut sitä, että tuloerot ovat yhä kasvaneet eniten EU-alueella.
Pistoksia vasemmistolle ja demareille
Katainen vetosi vielä hallituksen Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella teettämiin laskelmiin hallituksen päätösten vaikutuksesta tuloeroihin.
– Selvitys osoittaa, että tuloerot ovat kaiken kaikkiaan supistuneet kuluvalla vaalikaudella, hän tiivisti.
Katainen totesi kuitenkin, että 1995 – 2007 tuloerot kasvoivat. Syynä oli hänen mukaansa talouskasvu.
Hän luetteli listan hallituksen panoksista perusturvaan.
– Hallitus on tehnyt kaikkein pienimpien sosiaaliturvaetuuksien korotuksia vuositasolla noin 730 miljoonan euron edestä. Edellisellä hallituskaudella niihin käytettiin 250 miljoonaa, tällä vaalikaudella on siis käytetty kolminkertaisesti rahaa kaikkein köyhimpien tilanteen parantamiseksi, Katainen sanoi.
– Viimeisen neljän vuoden aikana perusturvaetuuksiin lisätty rahamäärä on enemmän kuin edellisen neljän hallituskauden lisäykset yhteensä.
Hän muisti pistellä Vasemmistoliittoa.
– Yhdellä tutkituista vaalikausista kaikkein suurituloisimmat hyötyivät tuloveron kevennyksistä suhteellisesti eniten. Se oli se vaalikausi, kun Vasemmistoliitto oli mukana hallituksessa, Katainen sanoi.
Ja demareita:
– Ruoan arvonlisävero on alennuksen jälkeen neljä prosenttiyksikköä alhaisemmalla tasolla kuin mitä SDP halusi, hän ilkkui.
Velaksi ei voi elää pitkään
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vastasi siteeraamalla Väinö Linnaa ja puhumalla sydämestä, sisusta ja oikeudenmukaisuudesta. Hän puhui kuitenkin asiaakin.
– Vaalikauden alussa päätettiin massiivisista veronkevennyksistä, joista ei luovuttu, vaikka maailma ympäriltä romahti.
Hän muistutti myös siitä, että terveyspalvelujen ja koulutuksen laatu vaihtelevat asuinpaikasta ja varallisuudesta riippuen.
– Tulo- ja terveyserot kasvavat. Suomessa on köyhiä jo melkein miljoona. Vajaa 400 000 ihmistä joutui turvautumaan viime vuonna toimeentulotukeen selvitäkseen omasta arjestaan. 150 000 lasta elää taloudellisessa ahdingossa. Meillä on siis selvästi liian alhainen ja yleisestä tulokehityksestä jälkeen jäänyt perusturvan taso, Urpilainen sanoi.
Hän kertasi vielä työttömyysluvut: Työttömiä työnhakijoita oli vuoden lopussa noin 270 000. Pitkään työttömänä olleita oli heistä lähes 60 000.
– Suurin yksittäinen syy köyhyyteen on työttömyys – ja pitkittynyt työttömyys.
Urpilainen palautti mieliin myös valtion talouden tilan, jossa on kuljettu kuluvalla vaalikaudella ylijäämästä alijäämään.
– Vuoden lopussa keskusta – kokoomuslaisen hallituksen perintönä meillä on jokaista suomalaista kohti lähes 17 000 euroa valtionvelkaa.
uutiskirje 
