Opiskelijapolitiikka ei saa olla vain edunvalvontaa

– Turussa on yksi Suomen parhaiten toimivista opiskelijoiden kunnallispoliittisista lobbausryhmistä, niin sanottu Ryhmä 30 000, jossa kaikki Turun korkeakouluopiskelijat toimivat yhdessä, Laitinen kertoo.

Bussilippujen hinnoista tai polkupyöräilyn asemasta opiskelijat sentään uskaltavat ottaa kantaa. Mutta tällöin kyse on selkeästi juuri opiskelijoiden aseman parantamisesta.

– Opiskelijoiden kunnallispoliittinen työryhmä tekee kahden vuoden välein kunnallispoliittisen ohjelman. Liikenneasioista on helppo olla yhtä mieltä.

Vaikka ryhmän virallinen tavoite on aktivoida opiskelijoita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, tavoitteeseen pääsy on Laitisen mukaan vaikeaa, kun samanaikaisesti pelätään yhteiskunnallista vastakkainasettelua.

– Yliopiston ja ylioppilaskunnan sisällä halutaan olla mahdollisimman hajuttomia, värittömiä ja neutraaleja, Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan (TYY) hallitusta johtanut Laitinen toteaa.

Sentään yhden konkreettisen valonpilkahduksen Laitinen löytää. Ylioppilaskunnan hallitus uskalsi ottaa kielteisen kannan Turun Kauppatorin alle suunniteltua parkkiluolaa vastaan.

Sitoutumattomat
jylläävät

Poliittiseen neutraalisuuteen pyrkimyksen taustalla on sitoutumattomien ylivalta ylioppilaskunnissa. Esimerkiksi TYY:n edustajistossa heidän edustuksensa on noin kolme neljäsosaa.

– Aivan viimeisten viiden kymmenen vuoden aikana sitoutumattomat ovat nimittäin jatkuvasti lisänneet kannatustaan ja poliittiset menettäneet, Laitinen kertoo.

Laitisen havaintojen mukaan viime vuosina sitoutumattomatkin ovat käsittäneet, että yliopisto ei ole mikään saareke. Ja jotta heidän ajamansa edunvalvonta toimisi, vaikuttaminen pitäisi ulottaa kauas yliopiston seinien ulkopuolelle.

Lähinnä tiedekuntapohjaiset ainejärjestöjen ehdokkaat ovat jyllänneet edustajistovaaleissa. Tämä näkyy poliittisesti Laitisen mukaan siinä, että oikeus-, kauppa- ja lääketieteiden opiskelijat ovat tukevassa liitossa kokoomuksen kanssa vastustaen esimerkiksi kehitysaputoimintaa.

Samat ryhmät kannattavat mahdollisimman suurta panostusta yliopistojen varainhankintaan. Toisaalta esimerkiksi kasvatustieteiden ainejärjestö on vasemmistosuuntautunut.

– Sitoutumattomien listojen poliittinen profiili saattaa vaihdella vaihdella herkästi, koska se on hyvin henkilösidonnainen, Laitinen arvioi.

Uusliberalismi on Laitisen mukaan hiipimässä myös korkeakouluihin joskin viiveellä. Valtio ja kapitalistit haluavat entistä tiukemmin kontrolloida opiskelua, että se on varmasti ”tehokasta”, ja näin edistää parhaiten taloudellista kasvua. Laitisen mukaan vasemmiston tavoitteena tulisi olla sellaisen sivistyksen edistäminen, josta ei tarvitse välttämättä olla mitään taloudellista hyötyä.

Demarit
helisemässä

Demarit ottivat viime korkeakouluvaaleissa takkiinsa reippaasti

– Kertooko tämä jotain politiikan tulevaisuudesta, Laitinen kyselee.

Vasemmisto puolestaan vankisti asemiaan.

Jotakin poliittisista asetelmista kertoo sekin, että esimerkiksi TYY:ssä vihreillä on yhtä suuri kannatus kuin muilla poliittisilla puolueilla yhteensä.

Yllätyksenä Laitinen ei näe, että ylioppilaskunta liittyi SETA:n kannatusjäseneksi. Se että päätös oli yksimielinen tosin hieman yllätti. Joidenkin sitoutumattomien ja kokoomuksen taholta olisi voinut odottaa vastustusta. Laitisen mukaan ratkaisua voidaan perustella opiskelijoiden liberaalilla suhtautumisella seksuaalivähemmistöjä kohtaan.