YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin viime vuoden elokuussa asettaman maailman kestävää kehitystä pohtivan työryhmän toinen kokous oli päättyvällä viikolla Kapkaupungissa.
Pääsihteerin nimeämässä ryhmässä on 21 jäsentä (ja sihteeristö) ja sen puheenjohtajina toimivat presidentti Tarja Halonen ja Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma. Paneelin työ kestää noin vuoden.
Työryhmä koostuu politiikan, talouden, ympäristön, sosiaalisten kysymysten ja kansalaisyhteisöjen asiantuntemuksesta. Mukana on mm. lukuisa määrä entisiä pääministereitä ja ilmastoasioiden EU-komissaari. Työryhmän tehtävänä on sovittaa talouden, ympäristön ja oikeudenmukaisen sosiaalisen yhteisön haasteet kestäväksi maailmanlaajuiseksi kehitykseksi. Puolet ryhmän jäsenistä on naisia niin että tasa-arvokysymykset ja naisten ja lasten oikeudet kuuluvat keskustelussa.
Kyllä ihminen edelleen mahtuu mukaan kestävään kehitykseen.
Sillan rakentamista
Presidentti Tarja Halosen tekemän esityksen pohjalta Kapkaupungin kokouksen suureksi yksimielisyyden aiheeksi nousi sillan rakentaminen kahden asian välille, jonka valtiot ovat erikseen jo YK:ssa hyväksyneet. Toinen on köyhyyden ja epätasa-arvon voimakas vähentäminen, jopa poistaminen ja toisaalta sellaisen kasvun aikaansaaminen, joka mahtuisi luonnon antamiin rajoihin. Kasvussa pitäisi katsoa sekä tuotantoa että kulutusta.
– Tärkeintä on katsoa silmiin sitä totuutta, joka ilmastonmuutosaineiston tultua julkisuuteen on jo yksimielisesti todettu. Yhteisellä planeetallamme on kuitenkin joukko muita riskitekijöitä, jotka on otettava huomioon tulevaisuutta mietittäessä. Näitä ovat mm. puhdas vesi, energia, ruokahuolto, jätehuolto. Rinnakkain on asetettava ihmiskunnan puolelta tulevat vaatimukset ja toisaalta ekologinen todellisuus.
Tavoitellaanko työryhmässä ihmiskeskeistä kehitystä vai painottuvatko ekologiset näkökulmat keskustelussa?
– Kyllä ihminen edelleen mahtuu mukaan kestävään kehitykseen, sanoo presidentti Halonen. Tästä asiasta keskusteltiin vilkkaasti Kapkaupungin kokouksessa. Osa työryhmän asiantuntijoista lähtee ensisijaisesti luonnon tasapainosta, mutta erityisesti etelä painottaa, että myös sen alueen ihmisillä on oikeus parempaan tulevaisuuteen. Talousasiantuntijat painottavat omia näkemyksiään ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta tavoittelevat omiaan. Eli mielipiteitä riittää.
Pohjoisella ja etelällä sama tulevaisuus
Presidentti Halonen korostaa, että pohjoinen ja etelä ovat tässä asiassa kuitenkin selvästi lähentymässä toisiaan. Nuorehko afrikkalainen lounasesitelmöitsijä korosti puheenvuorossaan, että luonnon tasapaino on myös etelässä hyväksyttävä eikä maailmaa pidä jakaa etujen mukaiseen etelään ja pohjoiseen. Samaa korosti keskustelussa myös Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma. Hän myönsi, ”että pohjoisella ja etelällä on ollut eriävä menneisyys, mutta nyt meillä on yhteinen tulevaisuus. Meillä on vain yksi yhteinen maapallo ja siinä näkyvät riskit ovat yhteisiä.”
– Vaikka me pohjoismaalaiset olemme puhuneet tästä maailman kokouksissa jo pitkään, se on varmaan vaikuttanut muiden mielestä enemmänkin selittelyltä. Nyt kun saman asian sanoo etelän arvovaltainen edustaja, on sanoman painoarvo aivan toinen, toteaa presidentti Halonen.
Joutuvatko hyvinvointivaltioissa elävät ihmiset sitten luopumaan jostakin tasa-arvon nimissä?
– Ylenpalttisesta elämäntavasta ja ylenmääräisestä energian kulutuksesta, mutta kyllä tämä osa ihmiskunnasta selviää aika vähällä. Koulutus ja terveydenhoito ja muut palvelut eivät kuluta ja monia asioita voidaan tehdä paremmin ja tehokkaammin energiaa säästämällä ja oikeaa tekniikkaa käyttämällä. Tätähän tehdään jo nyt ja se vähentää menetysten vaaraa.
Mitä on vihreä kasvu?
– Kasvu on tervetullutta, mutta sen pitää olla oikeudenmukaisesti jaettua ja ekologian huomioonottava, sanoo presidentti Halonen. Vihreän kasvun keskustelu on vasta alussa, mutta seuraava työryhmän kokous pidetään toukokuussa Helsingissä ja siellä tämä teema nousee varmaan keskeiseksi. Meillä Suomessa on hyviä esimerkkejä uutta teknologiaa käyttävistä pienistä ekologisista yrityksistä. Meillä on uusiutuvaa energiaa ja siihen erikoistuneita yrityksiä ja yrityksiä jotka osaavat käyttää perinteisiäkin raaka-aineita tehokkaammin kuin ennen. Tässä kehityksessä on arvioitava monta muuttujaa yhtä aikaa ennen kuin lopputulos on hyvä. Näitä esimerkkejä aiomme esitellä työryhmän jäsenille.
Nuorten työttömyys on suuri riski
Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua myös nuorten työttömyydestä ja koulutuksen puutteesta (johon kehitysmaissa köyhyys tiiviisti liittyy) ja niiden aikaansaamasta sosiaalisesta riskistä. Etelä-Afrikan nuorten alle 27-vuotiaiden työttömyysprosentti on 48 ja presidentti Halosen mukaan arabimaiden kansannousulla on paljon tekemistä juuri työttömyyden kanssa. Mutta nuorten työttömyys on ongelma myös Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa. Nyt nähdään, että vaikka Suomi on hyötynyt paljon globalisaatiosta, ei enää olla kultapossukerholaisia niin kuin ennen. Kasvun mukana on kadonnut eri puolilla maailmaa erittäin paljon työpaikkoja. Kehitysmaissa puhutaankin jo kolmannen teollisen vallankumouksen tarpeellisuudesta.
Vanhentuneet talousopit
– Maailmassa edelleen vaikuttavat talousopit ovat ajalta ennen globalisaatiota, ennen kestävän kehityksen vaatimuksia, ennen finanssikriisejä ja ennen ihmisoikeuksien tunnustamista, sanoo presidentti Halonen.
– Nyt ollaan aivan erilaisessa tilanteessa ja vaaditaan aivan erilaisia ratkaisumalleja maailman talousongelmiinkin. Olen puheenjohtajana kannustanut työryhmän jäseniä esittämään rohkeita, eriäviä mielipiteitä ja konkreettisia ehdotuksia oikeudenmukaisuuden tavoitteiksi. Siihen on kannustanut myös pääsihteeri Ki-moon. Kapin keskustelussa tätä rohkeutta jo oli selvästi näkyvissä. Mutta hidasta tämä on ollut. Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johdolla mietitty kestävän kehityksen ensimmäinen ohjelma valmistui jo 25 vuotta sitten. Se ohjelma jäi toteuttamatta, sanoo Halonen. Nyt ei tällaiseen ole enää varaa.
uutiskirje 