Näyttötutkinnon suorittaminen teknologiateollisuuden ammateissa on edistänyt työntekijöiden ansiokehitystä ja työllisyyttä. Erityisen selvästi tutkinnosta ovat hyötyneet pienipalkkaiset, ilman alan peruskoulutusta olevat ja vanhemmat työntekijät.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Näyttö ratkaisee -tutkimuksen mukaan vuosi näyttötutkinnon jälkeen sen suorittaneiden pienipalkkaisten reaaliset kuukausiansiot olivat 9,4 prosenttia suuremmat kuin vertailuryhmällä, jossa tutkintoa ei oltu suoritettu. Kolme vuotta tutkinnon jälkeen etu oli kaventunut, mutta oli edelleen 3,7 prosenttia.
Myös tutkinnon suorittaneiden työolokuukaudet lisääntyivät.
Perusosaaminen parani tutkinnolla
Näyttötutkinnot ovat hyödyttäneet erityisesti niitä työntekijöitä, joiden perusosaamisen ja tuottavuuden parantaminen ei perinteisen opiskelun avulla ole onnistunut.
Näyttötutkinnon myötä ammattitaito, itseluottamus, motivaatio ja kiinnostus koulutukseen ovat kasvaneet, tutkimus kertoo.
Tutkinnon hyödyt ovat olleet selviä myös niille ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneille, joilla ei ollut aiemmin teknologiateollisuudessa tarvittavaa peruskoulutusta.
Näyttötutkinnon hyödyt näyttivät olleen erityisen ilmeisiä myös niille ammatillisen peruskoulutuksen saaneille, joiden reaaliset kuukausiansiot ja työssäolokuukaudet nousivat tutkinnon jälkeen selvästi vertailuryhmää ja ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita enemmän.
Yritysten imagokin parani
Näyttötutkinnot ovat olleet etu myös työnantajille. Ne lisäsivät yrityksen vetovoimaa hyvänä työpaikkana ja paransivat työntekijöiden ja työnantajan välistä luottamusta.
Useimmissa toimipaikoissa koettiin, että tutkinnot olivat lisänneet työntekijöiden kykyä tehdä vaativampia, vastuullisempia ja monipuolisempia tehtäviä ja että työntekijät olivat aiempaa tuottavampia.
Näyttötutkintojen hyödyntäminen näytti liittyvän myös yleisesti aktiiviseen henkilöstökoulutukseen. Tutkinnot ovat itsessään osa suunnitelmallista henkilöstön koulutusta, mikä puolestaan edistää yrityksen kilpailukykyä.
Koulutus työlästä, mutta kannattavaa
Työelämän osapuolet pitivät näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta pääsääntöisesti hyvänä. Sekä toimipaikat että tutkinnon suorittajat olivat tyytyväisiä valmistavaan koulutukseen ja näyttöjen toteutukseen omalta kannaltaan.
Suuri osa näyttötutkinnon suorittaneista työntekijöistä mainitsi, että tutkinnon jälkeen he ovat voineet tehdä itsenäisempiä päätöksiä työssään ja ymmärtäneet paremmin yrityksen toimintaa kokonaisuudessaan.
Vaikka näyttötutkinnon suorittajista suuri osa oli kokenut sen jonkin verran työläänä, pääosa kuitenkin koki, että työyhteisö tuki tutkinnon suorittamista. Valtaosa sai myös käyttää palkallista työaikaa opiskeluun.
Sekä toimipaikat että tutkinnon suorittajat kokivat, että tutkintojen sisällöt vastasivat heidän tarpeitaan, valmistava koulutus oli korkealaatuista ja hyödyllistä ja että työnantajien rooli näyttöjen suorittamisessa oli riittävä.
Koulutus sai kritiikkiäkin
Vaikka näyttötutkinnot tuntuivat teknologiateollisuudessa täyttäneen niihin kohdistetut yleiset odotukset, myös kriittisiä näkemyksiä nousi kyselytutkimuksessa esiin.
Esimerkiksi työntekijöiden ja työnantajien tietoisuus teknologiateollisuuden työehtosopimuksen määrittelemästä kertaluonteisesta korvauksesta näyttötutkinnon suorittamisesta ei näyttänyt olevan kaikilta osin riittävä.
Työntekijät eivät olleet myöskään hyödyntäneet täysimääräisesti mahdollisuuksiaan hakea aikuiskoulutusrahaston näyttötutkintostipendiä.
Vaikka tutkinnon suorittajat olivat pääosin tyytyväisiä tutkintoihin, läheskään kaikki eivät huomanneet työtehtävissään vastaavia muutoksia. Tutkimuksessa arvioitiin kuitenkin, että tehtävien muutokset olivat tapahtuneet asteittain.
Ne toimipaikat, joissa näyttötutkintoja ei ollut suoritettu, arvelivat käytännön järjestelyjen vievän paljon työaikaa. Osa näistä toimipaikoista ei myöskään pitänyt näyttötutkintojärjestelmää riittävän joustavana.
lehti 