Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto tavoittelee huhtikuun eduskuntavaaleissa ja tulevassa hallitusohjelmassa parannuksia turvapaikanhakijoiden sekä lähi- parisuhdeväkivallan uhrien oikeuksiin. Vaalikyselyssään järjestö pyysi ja sai eduskuntapuolueilta vastaukset neljään näitä teemoja koskevaan kysymykseen.
Amnesty sai tavoitteilleen laajaa tukea, mutta myös puolueiden väliset erot tulivat selvästi esiin. Vasemmistoliitto ja RKP vastasivat kaikkiin kysymyksiin Amnestyn linjan mukaisesti, kun taas Perussuomalaiset profiloitui vähättelemällä maahantulijoiden ihmisoikeusongelmia.
Lapsetkin viruvat ”säilössä”
”Ihmisiä, jotka eivät ole tehneet rikosta, pidetään rikollisten kanssa rikollisille tarkoitetuissa tiloissa.”
Turvapaikanhakijoita otetaan yhä useammin säilöön henkilöllisyyden selvittämiseksi tai odottamaan maasta poistamista, vaikka he eivät ole syyllistyneet rikokseen. Myös alaikäisiä pidetään säilössä samoin perustein kuin täysi-ikäisiä.
Amnestyn kyselyssä alaikäisten säilöönoton kieltäisivät lailla SDP, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja RKP sekä tietyin varauksin Keskusta ja Vihreät. Säilöönottoa jatkaisivat kokoomus ja Perussuomalaiset. Vasemmistoliitto lopettaisi alaikäisten lisäksi myös täysi-ikäisten ulkomaalaisten säilöönoton ihmisoikeuksien vastaisena.
Kokoomus ja Perussuomalaiset perustelevat alaikäisten säilöönoton jatkamista muun muassa sillä, että se edellyttää sosiaaliviranomaisen kuulemisesta. Amnestyn oikeudellisen asiantuntijan Susanna Mehtosen mukaan kuuleminen on jäänyt tyhjäksi kirjaimeksi.
– Käytännössä sosiaalityöntekijälle ilmoitetaan usein vasta, kun lapsi on jo säilössä.
Perussuomalaisten vastauksessa vedotaan tietoihin, joiden mukaan valtaosa säilöönotoista kestäisi ainoastaan yhden vuorokauden tai yön yli. Mehtosen mukaan viime vuonna Metsälän säilöönottokeskukseen otettuja yksin tulleita alaikäisiä pidettiin siellä keskimäärin 16 päivää.
– Herää kysymys, ovatko Perussuomalaiset ollenkaan kartalla, hän ihmetteli.
Putkassa rikotaan ihmisoikeusvelvoitteita
Metsälän säilöönottokeskuksessa pidettiin viime vuonna 17:ää alaikäistä, joista yksintulleita oli 4. Yksintulleita pidettiin siellä Amnestyn mukaan keskimäärin 16 päivää. Alaikäisiä on säilötty myös putkaan, mutta putkaan säilötyistä ei ole luotettavia tilastoja.
Kysymykseen, tulisiko Suomen luopua säilöönotettujen ulkomaalaisten pitämisestä putkassa, vastasivat myönteisesti Vasemmistoliitto, Vihreät, kokoomus ja RKP. Keskusta, SDP ja Kristillisdemokraatit asettivat rajan nykyisen ulkomaalaislain mukaiseen neljään vuorokauteen. Perussuomalaisten vastaus oli ”Ei”.
Putkaan säilöönotetuille ei Amnestyn mukaan voida turvata kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia toimintamahdollisuuksia, kuten oikeutta lääkärin ja asianajajan palveluihin tai mahdollisuutta riittävään peseytymiseen ja yhteydenpitoon ulkomaailmaan kanssa sekä lapsilla koulunkäymiseen.
– Ihmisiä, jotka eivät ole tehneet rikosta, pidetään rikollisten kanssa rikollisille tarkoitetuissa tiloissa, Mehtonen totesi.
Metsälän kapasiteetti ei riitä
Ulkomaalaisten putkaan säilömisen syynä on Suomen ainoan säilöönottoyksikön rajallinen kapasiteetti: Metsälän säilöönottokeskuksessa on vain 40 paikkaa, kun säilöönottoja tehtiin esimerkiksi vuonna 2008 noin 1 000.
Mehtosen mukaan säilöönottoja käytetään rutiiniluontoisesti, vaikka niiden pitäisi olla vasta toissijainen keino. Ensisijaisia olisivat maahan tulleen ilmoitusvelvollisuus, matkustusasiakirjan antaminen, olinpaikan ilmoittaminen viranomaisille säännöllisesti tai rahallinen vakuus.
Perussuomalaiset vaatii vastauksessaan kapasiteettiongelman ratkaisemista maahantulijoiden määrää kontrolloimalla.
– Määrän rajaaminen on mahdotonta. Kansainvälisten sopimusten mukaan ihmisillä on oikeus paeta ja hakea turvapaikkaa, Mehtola totesi.
Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia
Väkivaltateemoissa vastausten jakautuminen osittain poikkesi ulkomaalaisaiheista. Amnestyn vaatimuksena on sovittelumenettelystä luopuminen lähi- ja parisuhdeväkivallan sekä seksuaalirikosten yhteydessä., koska uhri ja rikoksen tekijä eivät ole menettelyssä riittävän tasa-arvoisia.
– Eduskunnan enemmistö on linjannut, että lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia. Niin kauan kuin sovittelua jatketaan, tätä ei huomioida, sanoi Amnestyn naisten oikeuksien asiantuntija Pia Puu Oksanen.
Samoilla linjoilla olivat kaikki muut puolueet paitsi Vihreät, jonka mielestä nykylaissa valittua kompromissimallia voidaan jatkaa. Nykylaissa toistuva väkivalta on rajattu pois sovittelun piiristä. Oksasen mukaan se ei kuitenkaan riitä, koska yksittäisten vakavien väkivaltatapausten taustalla on usein myös toistuvaa väkivaltaa.
– Poliisi ei yleensä juurikaan selvitä väkivallan historiaa. Sovittelijat taas luottavat siihen, että poliisi on sen selvittänyt. Näin ollen kukaan ei selvitä sitä.
SDP:n kyllä-kanta oli varauksellinen. Se ei halunnut sulkea lähi- ja parisuhdeväkivaltaa kokonaan pois sovittelusta, mutta katsoi, että linjan pitää olla pidättyvä eikä sovittelu saa vaikuttaa syytteeseenpanoon tai rangaistukseen vähentävästi.
Väkivallan vähentäminen vaatii rahoitusta
Hallitus hyväksyi viime syksynä kansallisen toimintaohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Se sisältää muun muassa valtakunnallisen matalan kynnyksen palveluverkoston perustamisen seksuaalisen väkivallan uhreille.
Riittävää rahoitusta sen toteuttamiseksi ei kuitenkaan vielä ole tiedossa. Korvamerkittyä rahoitusta toimintaohjelmalle valtion budjettiin ilmoittivat kyselyssä kannattavansa kaikki muut puolueet paitsi kokoomus ja Keskusta.
Nyt ohjelmaan on varattu viiden vuoden ajalle noin 15 miljoonaa euroa, mikä on yleisesti myönnetty liian vähäiseksi.
– Asehankintoihin on varattu yhdelle vuodelle yli 700 miljoonaa, Oksanen vertaa.
– Vähäistä rahoitusta on vaikea käsittää, kun kaikki kuitenkin puhuvat, kuinka väkivalta on aina rikos.
Myös suurten puolueiden linjat huolettavat
Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Päivi Mattilan mukaan Amnestyn vaalitavoitteet eivät ylipäänsäkään vaadi ylettömiä rahamääriä vaan ennen kaikkea poliittista tahtoa. Puoluekyselyn perusteella tahtoa olisi.
Amnestyn seuraava askel onkin tuoda puolueiden kantoja esiin tavatessaan ministeriöiden korkeita virkamiehiä.
– Haluamme, että poliittinen tahto päätyy myös hallitusohjelmaan, Mattila kertoi tulevista askelista.
Optimismista huolimatta amnestylaisia huolestuttaa ulkomaalaisvastaisuuden aalto. Toiminnanjohtaja Frank Johanssonin mukaan kyse ei ole vain Perussuomalaisista.
– Yhtä lailla huolestuttavaa on se, miten kolme suurta puoluetta ovat jatkuvasti koventaneet ulkomaalaislakia.
lehti 