Naisten mitta tuli täyteen Sri Lankan hikipajoissa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Sri Lankan vaatetusalan työnantajat pohtivat, miten korjata tehtaidensa ”imago-ongelma”. Työvoimapula uhkaa estää tehtaita vastaamasta kysynnän kasvuun.

Katunayaken vapaan talousvyöhykkeen vaatetehtaissa oli helmikuussa noin 15 000 vapaata työpaikkaa. Ammattiyhdistysten mukaan naiset ovat kyllästyneet ”hikipajojen” huonoihin palkkoihin ja työoloihin.

– Tämä on imagokysymys. Aiomme osoittaa, että ala on kunniallinen ja kohtelee työntekijöitä hyvin, vaatealan työnantajaliiton pääsihteeri Tuly Cooray vakuuttaa.

Liitto on aloittanut kalliin mainoskampanjan parantaakseen mainettaan.

Kysyntä kasvussa

Vaatteet ovat Sri Lankan tärkein vientituote. Kauppaa tuotti viime vuonna 2,6 miljardia euroa. Hallitus odottaa tulojen nousevan 3,7 miljardiin euroon vuonna 2016, mutta se ei onnistu ilman työvoimaa.

– Joudumme torjumaan tilauksia, työnantajaliiton puheenjohtaja A. Sukuman valittaa.

Halvan tuotannon Bangladeshissa viime kuukausina puhjenneet palkkariidat ovat siirtäneet länsimaisten ostajien kiinnostusta Sri Lankaan.

Työvoimakustannusten nousu maailman vaatevalmistusta johtavassa Kiinassa vaikuttaa samoin.

Vetovoima vähissä

Coorayn mukaan Sri Lanka elää nyt kaksi vuotta sitten päättyneen sisällissodan jälkeistä talousbuumia. Henkeä kohti lasketun kansantulon ennakoidaan viidessä vuodessa liki kaksinkertaistuvan nykyisestä 1 600 eurosta.

– Meidän on varmistettava tekstiili- ja vaatetusalan vetovoima, hän sanoo.

Sri Lankan vaatetehtaat ovat kehittyneet pahimmista hikipaja-ajoista, mutta niiden työntekijöitä saatetaan yhä nimittää ”jukitytöiksi” ompelukonemerkkiin viitaten.

Maalta tulee nuoria naisia vaatetehtaisiin, koska muuta työtä ei ole tarjolla, naisten oikeuksia ajavan keskuksen työntekijä Sriya Ahangamage sanoo.

– Jotkut kuitenkin jatkavat pian matkaa kotiapulaisiksi Lähi-itään, hän jatkaa.

Palkalla ei elä

Ay-liike vaatii vaatetusalalle palkkaa, jolla tulee toimeen. Se on liiton mukaan 130 euroa kuussa eli lähes tuplasti nykyinen peruspalkka. Raatamalla seitsemän päivää viikossa saattaa nyt saada kokoon 78 euroa kuussa.

Kylistä tulevilla tytöillä on usein perhettä elätettävänä. Hallituksen tilastojen mukaan kotitalouden kuukausimenot ovat yli 230 euroa, Anton Marcus vapaiden talousvyöhykkeiden ammattiliitosta muistuttaa.

Liiton teettämä terveystarkastus paljasti, että monet naiset ovat aliravittuja, koska he syövät niin huonosti.

Surkeat asunnot

Myös asuinolot arveluttavat. Monta tyttöä joutuu ahtautumaan pieneen koppiin, joka sijaitsee kilometrien päässä tehtaalta. Vuokra on silti korkea.

Työnantajaliiton Coorayn mukaan hallituksen kanssa neuvotellaan kunnollisten asuntoloiden rakentamisesta.

Sukuraman sanoo, että palkkaus noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia: – Nyt toimintamme riippuu työvoiman tarjonnasta, joten yritykset ovat valmiita maksamaan enemmän hyville työntekijöille. Se on silkkaa bisnestä.