Maan suurimmasta puolueesta kuluu kummia. Siellä pihisee protestihenki, joka saattaa aiheuttaa yllätyksiä runsaan kuukauden päässä häämöttävissä eduskuntavaaleissa. Puolueelle itselleen se voi merkitä kannatuksen menetystä.
Kyse on nukkuvien puolueesta.
Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa lähes kolmannes äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Nyt äänestysinto näyttää viriävän vaalien lähestyessä.
Gallup-suosion aallonharjalla surffaavien perussuomalaisten arvellaan korjaavan suurimman äänisaaliin nukkuvien puolueesta. Näin arvioi myös politiikan tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.
– Vielä viime syksynä näytti, että perussuomalaisten kasvu olisi siirtymää lähinnä keskustalta ja demareilta. Nyt näyttää entistä selvemmältä, että perussuomalaiset saattavat hyvinkin mobilisoida nukkuvia uurnille.
Borgin mukaan persujen gallup-kannatuksen toteutumiselle on aivan ratkaisevaa, lähteekö nukkuvien puolueesta riittävästi väkeä uurnille.
Korkean äänestysprosentin on yleensä ajateltu suosivan vasemmistopuolueita. Kyseessä on Borgin mielestä raju yksinkertaistus, etenkin näissä vaaleissa.
– Tulossa on hyvin poikkeukselliset vaalit.
Juntti-Suomen vastaisku?
Nukkuvien puolueen koostumus vaihtelee vaali vaalilta. Vaalituloksen kannalta on ratkaisevaa sekin, ketkä näissä vaaleissa jättävät äänestämättä.
MTV3:n 45-minuuttia-ohjelmaan selvityksen laatinut Taloustutkimus ennusti pari viikkoa sitten entisten asetelmien muuttuvan. Vaaleissa on passivoitumassa hyväpalkkainen oppinut väki. He ovat yleensä vakaita äänestäjiä.
Sen sijaan uurnille olisivat lähdössä protestoimaan alemmin koulutetut miehet, joilla on perinteisesti tapana olla nukkuvien puoleen vakiokalustoa.
– On tulossa juntti-Suomen vastaisku kaupunkien hipeille, kärjisti Taloustutkimuksen Juho Rahkonen TV-ohjelmassa.
Kärjistys on Borgin mielestä raju, mutta ehkä kuitenkin oikeansuuntainen.
– En kuitenkaan ehkä puhuisi kaupunkien hipeistä. Mahtaako heitä olla enää olemassakaan muualla kuin Paavo Lipposen retoriikassa.
Borg yhtyy Taloustutkimuksen näkemykseen hyväpalkkaisen ja koulutetun väen osalta. Jos näissä vaaleissa jätetään laajemmin äänestämättä protestiksi, ilmiö todennäköisesti lisääntyy juuri tässä ryhmässä.
Gallupit innostavat uurnille
Gallupeilla on Borgin mielestä suuri merkitys nukkuvien puolueen innostamisessa vaaliuurnille. Tutkija puhuu gallupien mobilisaatiovaikutuksesta.
– On mahdollista, että yleensä äänestämättömien keskuudessa syntyy mobilisaatiovaikutus, jonka keskeinen syy ovat gallupit. Perussuomalaisista on tullut uskottava protestin kanava paljolti juuri gallupien ansiosta.
Gallupeilla on Borgin mukaan myös suora syy-yhteys perussuomalaisten ”lumipalloefektiin”. Ja siihen, ettei lumipallo ole sulanut talven selän taittuessa.
– On syntynyt uskoa protestin menestymisen mahdollisuuksiin.
Borg kuitenkin muistuttaa, että varsinainen vaalikampanjointi on vasta alkamassa. Esimerkiksi sähköisessä mediassa ei ole ollut vielä vaalikeskusteluja. Ne voivat kääntyä myös perussuomalaisia vastaan.
– Muutkin ehdokkaat kuin Soini pääsevät julkisuuteen. Voi syntyä pohdiskelua, mikä lopultakin on perussuomalaisten anti ja vaikutus.
Vaalirahasotku ja protesti
Perussuomalaisten kannatus tulee Borgin mukaan useista puroista. Myös puolueen kannatuksen rakenne on ollut alati muutoksessa.
– Jos yritetään arvioida perussuomalaisten kannatusta kokonaisuutena, niin luulen, että kyseessä on tilapäinen, mutta erittäin voimakas halu protestoida, näpäyttää valtapuolueita. Siihen on useita, ihan järkeviä syitä.
Koko päättyvän vaalikauden vellonutta vaalirahakeskustelua Borg pitää protestin välttämättömänä syynä.
– Jos vaalirahasotkua ei olisi ollut, on vaikea nähdä, että muut epäluottamusta aiheuttavat syyt olisivat riittäneet protestihengen syntymiseen.
lehti 