Viikon kysymys
Kevään yhteishaku ammattikorkeakouluihin on meneillään. Koulutussivusto Studentum.fi:n tekemän tutkimuksen mukaan monilla opiskelupaikkaa hakevilla ei kuitenkaan ole tietoa eri alojen työllistymismahdollisuuksista. Nuoret odottavat tietoa ensisijassa koulutuksen järjestäjiltä.
Miksi koulujen opinto-ohjaus ei toimi, opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallituksesta?
– Peruskoululaisen siirtymisessä työelämään on viiden tai usein jopa kolmentoista vuoden viive koulutuksesta riippuen. Aikajänne on sen verran pitkä, että työllistymismahdollisuuksia on aika vaikea arvioida.
– Opinto-ohjauksen lähtökohtana on löytää nuorelle mahdollisimman sopiva koulutusala ja ennen kaikkea sellainen ala, joka kiinnostaa. Siinä, mikä kiinnostaa, työllistävyys ei välttämättä tunnu kaikkein tärkeimmältä asialta.
Millainen opinto-ohjauksen tilanne ylipäänsä on?
– Koulujen väliset erot sekä lukioissa että peruskouluissa ovat liian suuret. Peruskoulutuksen laatusuositusten mukaan yhtä opinto-ohjaajaa kohti pitäisi olla 250 oppilasta. On kouluja, joissa oppilaita on 500 yhtä opoa kohti. Tavoitteesta ollaan keskimäärin jonkin verran jäljessä.
Miten ohjausta pitäisi kehittää?
– Työelämäyhteistyötä pitäisi jatkuvasti kehittää sekä peruskoulun että lukion osalta. Työelämäyhteys jää usein lukion osalta liian lyhyeksi. Juuri siihen opintojen ohjaus tarvitsisi enemmän aikaa.
– Lukion kohdalla kysymys on osittain valinnoista. Esimerkiksi lyhyen matematiikan valinta laajan sijaan vaikuttaa työllistymiseen. Humanistispainotteinen lukio – ja yliopistokoulutus on perinteisesti epävarmempi työllistäjä.
Millainen vaikutus opinto-ohjaajalla on ammatin valintaan?
– Opinto-ohjaajien ja opettajien vaikutuksen mittaaminen on vaikeaa. On käynyt ilmi, että ihmisten uravalintoihin vaikuttavat usein opettajat. Esimerkiksi lukioaikaisten opettajien vaikutus on yllättävän suuri. Täytyy muistaa, että kaikki opettajatkin ovat ohjaajia – he ohjaavat omalta osaltaan tulevaisuuteen ja jonkinlaiseen uravalintaan. Suurimmat uravalintaan vaikuttajat ovat toki ilman muuta lähipiiri sekä kaverit.
Miten opinto-ohjauksessa on kiinnitetty huomiota koulupudokkaisiin?
– Varsinkin peruskoulun jälkeistä seurantaa on kehitetty. Jos näyttää siltä, että nuori ei peruskoulun jälkeen saa koulutuspaikkaa, usealla paikkakunnalla opinto-ohjaajat pyrkivät löytämään koulutuspaikan. Opinto-ohjaajien yhteistyö on kehittynyt.
– Lukion jälkeen seuranta ei toimi samalla tavalla, koska opiskelijoita on vaikea tavoittaa. Tarvittaisiin enemmän joustavaa ohjauspalvelua myös lukion jälkeen. Sen pitäisi olla sellaista, johon on suhteellisen helppo mennä ja kysyä mahdollisuuksista. Tässä yhteydessä olisi tärkeää antaa tietoa myös työmarkkinoista.
lehti 