Valtiovarainministeriö viritti vaalien talouskeskustelun pohjat jo viime vuonna raporteillaan kestävyysvajeesta. Ensimmäinen julkaistiin helmikuussa ja joulukuussa siitä julkistettiin päivitetty versio.
Raporteissa päädyttiin siihen, että lähtökohdaksi valittuun vuoteen 2015 mennessä eli ensi vaalikaudella julkiseen talouteen on saatava lisää tuloja tai karsittava menoja noin kymmenen miljardin euron edestä. Tällä voidaan estää se, että tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntymisestä johtuvien menojen kasvu ei vie maata hallitsemattoman velkaantumisen tielle.
Kyseessä ei ollut ennuste, vaan laskelma siitä, mitä tapahtuu, jos mitään ei muuteta.
Kymmenen miljardia on noin viisi prosenttia vuoden 2015 kansantuotteesta. Julkiseen talouteen lasketaan mukaan valtio, kunnat ja työeläkerahastot.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tekee Valtiontalouden tarkastusviraston tilauksesta tutkimusta Suomen julkisen talouden kestävyydestä. Sen ensimmäisissä tuloksissa kestävyysvajeeksi arvioitiin 2,5 % prosenttia kansantuotteesta. Miljardeissa se tarkoittaa kymmenen sijasta viittä miljardia.
Palkansaajien tutkimuslaitoksella tutkimuskoordinaattori Eero Lehto ja nuorempi tutkija Jose Hämäläinen tekivät oman laskelmansa vajeen suuruudesta. Lopputulos oli, että se on puoli prosenttia kansantuotteesta eli noin miljardi euroa.
Lähtökohta ratkaisee
Eero Lehto selittää suurta eroa.
– Suurin ero on lähtökohtatilanteessa. Meidän lopputuloksemme on, että julkisessa taloudessa on vuonna 2015 jo ylijäämää kaksi prosenttia, kun korkomenot jätetään pois. VM arvioi, että silloinkin on alijäämää vielä prosentin verran.
Lehdon mukaan tämän vuoden alun kehityksestä kertovat luvut antavat viitteitä siihen, että julkisessa taloudessa päästään lähelle ylijäämää jo tänä vuonna kriisivuosien notkahduksen jälkeen.
Lähtötilanteella on suuri vaikutus. Kestävyysvajetta aletaan laskea siitä, mitkä ovat lähtövuoden korkomenot ja miten suuri yli- tai alijäämä julkisessa taloudessa silloin on korkomenoista putsattuna. Siihen lisätään sitten arvio ikääntymiskulujen aiheuttamasta heikennyksestä julkiseen talouteen lähtövuoden rahaksi muutettuna.
Ministeriön kiikkulauta
Ministeriön helmikuun raportissa oli käytetty pohjana ministeriön edellisen vuoden joulukuun talousennustetta. Joulukuisessa päivityksessä käytettiin pohjana viime elokuun ennustetta, jossa talouden kasvulukuja oli tältä ja ensi vuodelta korotettu. Jostain syystä raportti julkistettiin viikkoa ennen kuin ministeriön joulukuun ennuste, jossa kasvuennusteita korjattiin taas ylöspäin.
Helmi- ja joulukuun raportit antavat aivan erilaisen kuvan talouden kehityksestä seuraavalla vaalikaudella, mutta oudolla tavalla. Samalla kun tosiasiat ovat pakottaneet nostamaan esimerkiksi tämän ja ensi vuoden ennustetta, ministeriö on laskenut seuraavien vuosien ennusteita. Näin julkisen talouden alijäämä jää samaan yhteen prosenttiin kuin helmikuussakin.
Rahaministeriö ei aio kuitenkaan laskelmiaan päivittää edes tulevien hallitusneuvottelijoiden käyttöön. Sen lähtökohta hallitusneuvotteluihin on kymmenen miljardin euron tiukennukset tai tulojen lisäykset.
Eläkkeellesiirtymisikä ei nousekaan?
Lehto valittelee ministeriön raportin puutteellisuutta: tekstiä on paljon, mutta ekonomistin kaipaamaa kovaa faktaa löytyy vähän. Esimerkiksi erilaisilla lähtöoletuksilla on kuitenkin suuri merkitys sille, minkä suuruiseksi laskennallinen vaje muodostuu.
Kahta raporttia täytyykin lukea päällekkäin ja rinnakkain, jotta tiedonmurusia löytyy.
Valtiovarainministeriö on laskelmissaan lähtenyt siitä, että eläkkeellesiirtymisikä nousee vuoteen 2060 mennessä kaksi vuotta.
– Meillä arvio on korkeampi, kolme vuotta vuodesta 2010 lähtien. Se pienentää eläkemenoja, kasvattaa verotettavaa palkkasummaa ja myös työeläkerahastoja, Lehto sanoo.
Ministeriön arvio kahdesta vuodesta nyt päiväkodeissa olevien kohdalta tuntuukin pieneltä, kun kaikki muut yhteiskunnassa puhuvat työurien pidentämisestä ja eläkkeellesiirtymisiän korottamisesta vieläpä pikaisella vauhdilla. Jostain syystä ministeriö olettaa, että työeläkkeisiin rakennettu eliniän pitenemiseen liittyvä leikkurikaan ei enää parinkymmenen vuoden jälkeen nosta eläkkeellesiirtymisikää.
Ministeriön laskelmissa on oletettu elinajan odotteen kasvavan 9,5 vuotta vuoteen 2060 mennessä, mitä Lehto pitää rohkeana lukuna.
Työttömyydestä jatkuva riesa?
VM:n laskelmissa on myös oletettu työttömyyden pysyvän seitsemässä prosentissa vuosikymmeniä.
– Se on kyllä pessimistinen oletus. Siitä jää hirveä rasite julkiseen talouteen, Lehto arvioi.
– Tuotakaan arviota ei tietenkään voi kiistää, koska se on epävarmaa tulevaisuutta.
Lehdon mukaan ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa, että työttömyys pysyisi tuolla tasolla, vaikka kansantuotteen kasvun oletetaankin heikentyvän.
Lehdon ja Hämäläisen laskelmissa työttömyydeksi on arvioitu vuosikymmenien kuluessa viisi prosenttia.
Pohjana oleviin Tilastokeskuksen väestöennusteisiinkin liittyy epävarmuutta kymmenien vuosien mittaan. Ainoa, mikä niistä tiedetään, on se, että aina ne ovat menneet pieleen, koska ne perustuvat menneeseen kehitykseen.
– Ennuste on nyt, että syntyvyys on 1,85 lasta yhtä naista kohden. Syntyvyys on kuitenkin nyt noussut ja tuo luku on pieni myös suhteessa siihen, miten elinajan odotetaan pidentyvän.
Lehdon mukaan he tekivät oman laskelmansa juuri siksi, että tähän ja muihin lähtökohtiin liittyvistä epävarmuuksista ja erilaisista arvioista saataisiin keskustelua aikaan.
uutiskirje 
