Suomalaiset pääsevät näillä näkymin jättämään lakialoitteita tänä viikonloppuna valittavalle eduskunnalle. Oikeusministeriön työryhmä ehdotti torstaina, että seuraava hallitus säätäisi asiasta lain.
– Kansalaisaloite merkitsisi, että vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi, lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri kertoo.
Suomen poliittinen järjestelmä on ollut kansalaisaloitteiden suhteen hieman poikkeuksellinen. Monessa muussa EU-maassa kansalaiset pääsevät tekemään lakialoitteita.
Kansalaisaloite on kirjattu uuteen perustuslakiin, jonka työnsä päättänyt eduskunta on kertaalleen hyväksynyt. Uusi perustuslaki astuu voimaan vasta, kun uusi eduskunta hyväksyy sen toiseen kertaan riittävällä enemmistöllä.
Oikeusministeriön työryhmän tehtävänä oli laatia pohjatyö laille, joka säätelee uudessa perustuslaissa mainitun kansalaisaloitteen yksityiskohdista.
Laki voimaan ensi vuonna?
Mikäli tuore eduskunta hyväksyy uuden perustuslain ja oikeusministeriön työryhmän nyt ehdottaman lain tämän vuoden puolella, kansalaisaloitteita voisi jättää jo ensi vuonna.
Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Jos aloite tehdään lakiehdotuksen muotoon, sen tulisi sisältää säädösteksti.
Laajassa ja monimutkaisessa lainsäädäntöasiassa vireillepanijalle helpompi vaihtoehto olisi tehdä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloitteen tulisi kohdistua yhteen asiakokonaisuuteen ja siinä tulisi aina olla mukana perustelut. Aloitteen vireillepanijana voisi olla yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen.
Paperilla tai netissä
Kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset eli kannatusilmoitukset kerättäisiin paperilla tai sähköisesti internetissä. Allekirjoitukset olisi kerättävä kuuden kuukauden kuluessa.
Pääosin kansanedustajista koostunut työryhmä oli erimielinen siitä, miten lakialoite allekirjoitetaan sähköisesti.
Työryhmä päätyi ehdottamaan, että lain allekirjoittaminen vaatisi aina sähköisen henkilökortin tai pankkitunnusten käyttöä. Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat jättivät eriävän mielipiteen. Heidän mielestään sähköistä tunnistautumista ei pitäisi vaatia.
uutiskirje 
